| Jokihelmisimpukat | |
|---|---|
 Jokihelmisimpukka |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Simpukat Bivalvia |
| Lahko: | Unionida |
| Heimo: | Jokihelmisimpukat Margaritiferidae Henderson 1929 (1910) |
| Katso myös | |
|
|
|
Jokihelmisimpukat (Margaritiferidae) on simpukoihin kuuluva nilviäisheimo. Siihen kuuluu MolluscaBase-tietokannan mukaan neljä nykyään elävää sukua sekä useita sukupuuttoon kuolleita sukuja.
Heimon lajeja tavataan Pohjois-Amerikassa Yhdysvalloista ja Kanadasta, läntisestä ja pohjoisesta Euroopasta, Marokosta, Syyriasta, Turkista, Libanonista, Kaakkois-Aasiata, Venäjän pohjoisista ja itäisistä osista ja Japanista. Jokihelmisimpukoita tavataan pääosin virtaavista makeistavesistä, ja suurimmat esiintymät ovat alle kahden metrin syvyisissä joissa.
Jokihelmisimpukoiden kuori voi pitkulainen, suorakulmainen tai soikea. Kuoren paksuus vaihtelee ohuesta hyvin paksuun, ja pisimmillään kuoret ovivat olla noin 20 senttimetriä pitkiä. Lajeilla on jalka, eikä niillä ole jokisimpukoiden heimon tavoin todellisia sifoneita. Niillä on niiden sijaan kaksi aukkoa, ulos- ja sisäänhengitystä varten.
Suurimmalla osalla lajeista on erilliset sukupuolet, mutta osa lajeista on hermafrodiitteja tai niillä on hermafrodiitteja populaatioita. Jokihelmisimpukat syntyvät niin sanottuina glokidiotoukkina, jotka kehittyvät nuoriksi simpukoiksi isäntälajin kiduksissa. Glokidioiden kuolleisuus on suurta, sillä keskimäärin vain yksi sadasta miljoonasta kehittyy simpukaksi. Jokihelmisimpukoiden suvut ovat erikoistuneet eri kaloihin, ja tunnettuja isäntiä ovat lohikalat, hauet, sammet, luikerot, piikkikalat ja kuusilmäkalat.