| Jouhimadot | |
|---|---|
Paragordius tricuspidatus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Jouhimadot Nematomorpha Vejdovsky, 1886 |
| Luokka ja lahkot | |
|
|
| Katso myös | |
Jouhimadot (Nematomorpha, syn. Gordiacea) on yksi eläinkunnan pääjaksoista. Aikuiset jouhimadot ovat vedessä eläviä 10–100 senttimetrin pituisia nauhamaisen ohuita matoja, väriltään vaaleanruskeasta lähes mustaan. Toukkavaiheessa ne ovat hyönteisten loisia.
Jouhimadot jaetaan kahteen ryhmään, varsinaisiin jouhimatoihin (Gordiida), joita on noin 350 lajia, sekä merijouhimatoihin (Nectonematida), joita on viisi lajia. Gordiida-lahkoon lukeutuvat kaikki makeassa vedessä ja maalla elävät jouhimatolajit, mutta niitä tavataan myös Itämeren vähäsuolaisissa rantavesissä. Nectonematida-madot sen sijaan ovat mereisiä, pelagisia lajeja. Suomessa elävät jouhimadot ovat kaikki Gordiida-lahkon sisävesissä ja Itämeren rantavesissä eläviä lajeja. Gordius aquaticus on yksi Suomen lajeista, joka elää muun muassa matalissa lahdissa. Se on noin millimetrin paksuinen, mutta jopa 35 senttiä pitkä.
Jouhimadot ovat loisia, joiden toukat elävät ensin vesihyönteisissä tai äyriäisissä, sitten myös esimerkiksi maalla elävissä kovakuoriaisissa.. Toukat kehittyvät isännässään täysikasvuisiksi madoiksi, jotka joutuvat vesiympäristöön. Aikuisen jouhimadon ruoansulatuselimistö on surkastunut, eikä se enää syö mitään. Aikuiset parittelevat vedessä kiertyneinä toisiinsa, ja munivat seuraavan sukupolven, joka isännän ruoansulatuskanavasta tunkeutuu sen ruumiiseen.lähde?