
Julius Brauns (8. tammikuuta 1857 Ludwigslust – 24. helmikuuta 1931 Bergedorf) oli saksalainen pikakirjoitusteoreetikko ja pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä.
Brauns opiskeli Berliinissä Humboldt-yliopistossa ja Greifswaldin yliopistossa filologiaa ja kieliä, ja väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1884. Hän toimi opettajana eri kouluissa Schwerinissä, Hampurissa ja Bergedorfissa, ja vuodesta 1919 Hampurin yliopistossa romaanisten kielten lehtorina.
Brauns opiskeli 1870-luvun alussa Gabelsbergerin ja Stolzen pikakirjoitusjärjestelmät. Hän alkoi tehdä vuonna 1882 pikakirjoitustieteellisiä tutkimuksia ja julkaisi vuonna 1887 kirjoituksen, jossa esitteli kymmenen teesiä koulupikakirjoitukselle asetettavista vaatimuksista. Brauns kehitti myös oman pikakirjoitusjärjestelmän, josta hän julkaisi vuonna 1893 oppikirjan. Hänen veljensä Wilhelm Brauns, joka oli muuttanut Ruotsiin, sovitti järjestelmän ruotsin, norjan, englannin, ranskan ja espanjan kielille.