| Kalliosara | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: | Sarat Carex |
| Laji: | rupestris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex rupestris |
|
| Katso myös | |
Kalliosara (Carex rupestris) on sirkumpolaarisesti esiintyvä sarakasveihin kuuluva ruoho. Se on kapealehtinen, ja sen 5–20 senttimetriä korkea varsi on pysty. Kalliosara on kaksineuvoinen, ja sen tähkä on 8–15 millimetriä pitkä. Sitä kasvaa sekä Euraasian että Pohjois-Amerikan pohjoisosissa tundralla, rinteillä ja harjanteilla.
Kalliosara on kapealehtinen ja löyhästi mätästävä ruoho. Sen varsi on pysty ja 5–20 senttimetriä korkea. Varren tyvitupet ovat punaruskeat, ja lehdet ovat varren pituiset tai lyhyemmät. Lehtilapa on 1–2 millimetriä leveä, litteä tai kourumainen ja väriltään tumman harmaanvihreä.
Kalliosaran kukinto on 8–15 millimetriä pitkä tähkä. Kasvi on kaksineuvoinen, ja hedekukat ovat tähkän kärjessä ja emikukkia on 3–8. Hedekukassa on kolme hedettä ja emikukassa kolme luottia, joita ympäröi pullakko. Pulakot ovat 2,5–4 millimetriä pitkiä, typäkän munanmuotoisia, pystyjä, kaljuja ja kellanruskeita. Kalliosara on tuulipölytteinen, ja sen hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.
Kalliosara on sirkumpolaarinen laji, ja sitä kasvaa kaikkialla arktisilla alueilla. Lajin levinneisyysalue kattaa Euraasiassa Islannin, Fennoskandian ja Venäjän pohjoisosat, mukaan luettuna monet saaret, kuten Huippuvuoret, Novaja Zemljan ja Wrangelinsaaren. Pohjois-Amerikassa sitä kasvaa Alaskassa, Kanadan pohjois- ja keskiosissa sekä Grönlannissa. Suomessa sitä tavataan melko harvinaisena Pohjois-Lapissa ja Koillismaalla.
Kalliosaraa kasvaa kuivilla paikoilla jokitörmillä, tundralla, rinteillä ja harjanteilla. Se kasvualustana voi olla sora, hiekka, hiesu ja moreeni. Laji on myös kalkinsuosija.