| Kalvaspaju | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
| Alaheimo: | Salicoideae |
| Tribus: | Saliceae |
| Suku: | Pajut Salix |
| Laji: | hastata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Salix hastata |
|
| Katso myös | |
Kalvaspaju (Salix hastata) on pajukasvien heimoon ja pajujen sukuun kuuluva kasvilaji.
Kalvaspaju on tavallisesti 0,5–2,5 metrin korkuiseksi kasvava kaksikotinen pensas, jonka hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Kasvutapa vaihtelee suikertavasta varvusta suoraoksaiseen pensaaseen. Kierteiset silmut ovat pieniä, soikeita, kellertävän- tai punertavanruskeita, karvaisia tai harvoin kaljuja. Vanhat oksat ovat ruskeanharmaita ja tavallisesti kaljuja, nuoret versot punavihreitä ja karvaisia. Kierteisesti järjestäytyneet lehdet ovat ruodillisia ja korvakkeellisia. Vastapuikean, ehyt- tai nystylaitaisen lehtilavan pituus on 3–7 senttimetriä. Tiheästi verkkosuoniset, harvakarvaiset tai kaljut lehdet ovat kasvin nimen mukaisesti kalvaanvihreitä. Korvakkeet ovat melko suuret ja pitkään säilyvät.
Kalvaspaju kukkii touko-kesäkuussa lehtien puhjetessa. Kukinto on pitkä, melko harvakukkainen norkko; norkkoperä on pitkä ja karvainen, norkkosuomu tylppä, vaaleanruskea ja karvainen. Yksittäiset kukat ovat pieniä ja kehättömiä. Kukassa on kaksi kaljupalhoista hedettä ja 2-luottinen, yhdislehtinen, pitkävartaloinen emiö. Kukasta kypsyvä hedelmä on vaaleanruskea, kalju kota, joka sisältää useita lenninhaivenellisia siemeniä.
Etelä-Suomessa kalvaspajua ei esiinny lainkaan luonnonvaraisena, sillä lajin levinneisyysalue ulottuu vain vähän pohjoisen napapiirin eteläpuolelle. Sen sijaan Pohjois-Suomen tunturiseuduilla laji on melko yleinen. Pohjoisessa laji risteytyy helposti läheisten sukulaistensa villapajun (Salix lanata) ja vaivaispajun (Salix herbacea) kanssa.
Koristekasvina kalvaspajua voi löytää myös levinneisyysalueensa ulkopuolelta, kuten Etelä-Suomesta.
Kalvaspaju kasvaa monenlaisissa kosteissa tai tuoreissa elinympäristöissä: rannoilla, lähteiköissä, korpireunuksilla, kosteilla pensaikkoniityillä, tuntureilla ja tienvarsilla.
Kalvaspajulla on kaksi alalajia: