| Kangashapero | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Russulales |
| Heimo: | Haperot ja rouskut Russulaceae |
| Suku: | Haperot Russula |
| Laji: | decolorans |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Russula decolorans |
|
| Katso myös | |
Kangashapero (Russula decolorans) on haperoihin kuuluva keskikokoinen ruokasieni.
Kangashaperon 5–15 cm leveän lakin väri voi vaihdella oranssinkeltaisesta ruskeanpunaiseen. Lakki on aluksi puolipallon muotoinen, mutta se laakenee sienen vanhetessa. Lakin värillinen pintakelmu lähtee helposti irti lakin reunoilta. Heltat ovat väriltään kellertävän valkeita, mutta ne harmaantuvat vanhemmilla yksilöillä. Jalka on muodoltaan tanakka, ja sen väri on harmahtavan valkoinen. Malto on saman väristä, tosin joskus se saattaa punertua leikkuskohdasta. Mallon maku on mieto ja heikosti kirpeä.
Kangashaperoa muistuttavia lajeja ovat selvästi kirkkaankeltainen keltahapero (Russula claroflava) ja väriltään viininpunainen viinihapero (R. vinosa), joista kangashapero kuitenkin on erotettavissa pintakelmun värin perusteella. Myös isohapero (R. paludosa) voi joskus muistuttaa kangashaperoa, tosin sen kirkkaan punainen pintakelmu tekee siitä helposti tunnistettavan.
Kangashapero kasvaa tyypillisesti karuilla ja kuivilla kankailla havu- ja sekametsissä, heinä- elokuusta aina lokakuuhun asti. Laji on hyvin yleinen koko Suomessa.
Sienen maku on lähes mieto, joten se kelpaa varsin hyvin ruoaksi vaikkapa pannulla paistettuna, eikä esimerkiksi ryöppäys ole tarpeen. Sieni voidaan myös pakastaa tai kuivata