| kartanonruusut | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Ruusut Rosa |
| Laji: | x centifolia |
Kartanonruusut (syn. satalehtiruusut) on ruusuihin kuuluva lajikeryhmä. Niitä on viljelty jonkin verran 1580-luvulta lähtien ja ne yleistyivät markkinoilla 1710-luvulla. Hollannissa, missä kartanonruusuja on jalostettu damaskonruusuista, lajikkeita on jalostettu yhteensä noin 200. Kartanonruusujen jalostukseen on käytetty myös gallianruusua, Rosa Phoenicia, myskiruusua ja koiranruusua. Yleensä kartanonruusujen pensaat ovat 1-1,5 metrin korkuisia, lehdet ovat kookkaita ja tummanvihreitä ja kukat ovat hyvin kerrannaisia ja vaaleanpunaisia. Eräs kartanonruusuista syntynyt mutaatio on sammalruusujen lajikeryhmä (R. Centifolia Muscosa). Kartanonruusuihin kuuluvia lajikkeita ovat 'Cristata', jonka verholehdet ovat liuskaiset ja ryppylehtinen 'Bullata'. Pienikukkaisia lajikkeita ovat 'parvifolia' ja 'Rose de Meaux'. Suomessa esiintyneitä kartanonruusulajikkeita ovat 'Tähtitorninkatu','Tunnelitie','Pikkala' ja onnenruusu (Rosa Onni).