Kaspar Hauser

Piirroskuva Kaspar Hauserista
Kaspar Hauserin muistopatsas Ansbachissa.
Werner Herzogin elokuva Kaspar Hauserin tapaus vuodelta 1974. Kuvassa DVD:n kansi.

Kaspar Hauser (30. huhtikuuta tai 29. syyskuuta 1812 – 17. joulukuuta 1833) oli saksalainen löytölapsi. Hänet löydettiin noin 16-vuotiaana Nürnbergin kaupungista Saksassa 26. toukokuuta 1828.

Elämä

Vuonna 1828 suutari löysi Nürnbergissä kadulta pojan, joka käveli oudosti ja harhaili ympäriinsä. Poika ojensi suutarille kirjeen, joka oli osoitettu kevyen ratsuväen kapteenille. Kirjeessä kerrottiin, että Kasparin äiti antoi pojan hoidettavaksi kirjeen kirjoittajalle. Hoitaja ei kuitenkaan voinut pitää pojasta huolta, sillä hänellä oli kymmenen lasta jo ennestään. Pojalta löytyi toinenkin kirje, jonka hänen äitinsä oli kirjoittanut vuonna 1812. Kirjeessä äiti kertoi että hän on naimaton, ja että pojan isä kuuluu Nürnbergin kevyeen ratsuväkeen. Kirjeessä toivottiin, että poika liittyy 17-vuotiaana samaan joukko-osastoon, jossa isä oli palvellut. Lopulta Kaspar annettiin yliopiston professori Georg Friedrich Daumerin huostaan.

Kaspar joi vain vettä ja söi karkeaa leipää. Hän kavahti kirkasta valoa eikä pystynyt kävelemään kunnolla. Poika osasi puhua vain muutamia sanoja, kun hänet löydettiin. Hän hoki lauseita "minä olen Kaspar Hauser" ja "haluan olla ratsastaja kuten isä". Kaikesta huolimatta Kaspar oppi hämmästyttävän nopeasti puhumaan. Sen jälkeen hän pystyi kuvailemaan oloja joissa oli elänyt ja kertomaan mitä oli kokenut.

Pojan mukaan häntä oli pidetty pimeässä huoneessa tai laatikossa, jossa ei mahtunut seisomaan eikä makaamaan suorana. Hänelle oli tarjottu vain leipää ja vettä. Toisinaan Kaspar nukutettiin, jotta hänet saatiin pestyä ja vaihdettua hänelle vaatteet. Leikkikaluina hänellä oli muutama puinen lelu ja kirkasvärisiä nauhoja. Poika opetettiin seisomaan ja kävelemään ennen kuin hän pääsi vapauteen.

Murha ja teoria todellisesta henkilöydestä

Kaspar Hauser murhattiin 17. joulukuuta 1833 Ansbachin kaupungissa. Tekijää ei saatu kiinni. On esitetty että murhan motiivina olisi Kasparin todellinen syntyperä.

Oletetaan että Kaspar Hauser olisi tosiasiassa ollut Badenin suurherttua Karlin ja tämän puolison Stéphanie de Beauharnais'n esikoispoika, ja näin ollen suvun perintöprinssi. Stephanien synnytys oli vaikea, ja kuolemansairas vauva menehtyi pian. Epäillään että syntynyt lapsi olisi kuitenkin vaihdettu toiseen vauvaan, joka siis kuoli.

On esitetty että sekä lapsenvaihdon että myöhemmin murhan takana olisi kreivitär Luise von Hochberg. Kreivittären motiivina toimisi täten perimysjärjestys, joka kääntyi kreivittären eduksi: Kun suurherttua Karl de Beauharnais jäi ilman miespuolista perillistä, kruunu siirtyi hänen isoisänsä epäsäätyisen Luise-vaimon pojalle Leopoldille. DNA-testit ovat myöhemmin vahvistaneet, että kyseinen teoria on mahdollinen. Suvun perilliset ovat kuitenkin kieltäytyneet kommentoimasta asiaa, eikä myöskään DNA-näytteiden ottamista suvun kryptasta ole sallittu.

Kirjeet

Kasparilta löydettiin kaksi kirjettä. Yksi niistä olisi pojan äidiltä peräisin, toisen taas olisi kirjoittanut pojan myöhempi hoitaja. Hoitajan kirjettä ei ole päivätty.

Hoitajan kirje

"Kunnianarvoisa kapteeni,
lähetän Teille pojan joka haluaa palvella kuningastaan armeijassa. Hänet tuotiin luokseni lokakuun 7. päivänä 1812. Olen köyhä työläinen, jolla on omia lapsia kasvatettavanaan. Hänen äitinsä pyysi minua kasvattamaan pojan, ja täten päätin kasvattaa hänet kuin oman lapseni. Tämän jälkeen en kertaakaan ole päästänyt häntä ulos talosta askeleen vertaa, joten kukaan ei tiedä, missä hänet on kasvatettu. Edes hän itse ei tiedä paikan nimeä tai sijaintia.

Voitte kuulustella häntä, kunnianarvoisa kapteeni, mutta hän ei pysty kertomaan Teille missä asun. Vein hänet ulos yöllä. Hän ei osaa reittiä takaisin. Hän on pennitön, koska minulla itsellänikään ei ole rahaa. Jos ette pidä häntä, Teidän on iskettävä hänet kuoliaaksi tai hirtettävä hänet."

Äidin kirje

Äidin kirje oli päivätty yksinkertaisesti "Lokakuussa 1812":

"Tämä lapsi on kastettu. Hänen nimensä on Kaspar; Teidän on itse annettava hänelle hänen toinen nimensä. Pyydän Teitä pitämään hänestä huolta. Hänen isänsä oli ratsuväen sotilas. Kun hän on seitsemäntoista, viekää hänet 6. ratsuväkirykmenttiin Nürnbergissä: hänen isänsä kuului siihen. Rukoilen Teitä pitämään hänet, kunnes hän täyttää seitsemäntoista. Hän syntyi huhtikuun 30. päivänä vuonna 1812. Olen köyhä tyttö; en voi pitää hänestä huolta. Hänen isänsä on kuollut."

Kulttuuriviitteet

Kuunnelma

Eeva-Liisa Mannerin kuunnelma Yön Kaspar eli Kaspar Hauserin tarina kantaesitettiin Yleisradiossa 1986.

Näytelmä

Kaspar Hauserista kertova näytelmä tuli ensi-iltaan Q-teatterissa vuonna 2014. Sen ohjasi Akse Pettersson, joka käsikirjoitti sen yhdessä Johannes Ekholmin kanssa. Kriitikon mukaan se ammentaa historiasta mutta "näyttää, miltä maailma näyttää ja tuntuu juuri nyt, kolmikymppisten tekijöidensä näkökulmasta". Näytelmä sai kiitokset ja kehut niin yleisöltä kuin kriitikoiltakin. Se esitettiin 2015 myös Kansallisteatterissa.

Elokuva

Werner Herzog ohjasi vuonna 1974 elokuvan Kaspar Hauserin tapaus. Saksaksi elokuvan nimi on Jeder für sich und Gott gegen alle, jonka vapaasti suomennettuna tarkoittaa 'Jokainen omasta puolestaan ja Jumala kaikkia vastaan'.

Lähteet

  1. ↑ Yön Kaspar eli Kaspar Hauserin tarina, Tinfo viitattu 9.7.2019
  2. ↑ Tuula Viitaniemi: Mitä sinä haluat, Kaspar Hauser? Yle.fi. 6.3.2014, päivitetty 13.1.2015. Viitattu 9.7.2019.
  3. ↑ Suosikkinäytelmä Kaspar Hauser Kansallisteatteriin[vanhentunut linkki] Vantaan Sanomat, viitattu 9.7.2019
  4. ↑ Kaspar Hauser Elonet., viitattu 9.7.2019

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla