| Keltikset | |
|---|---|
Euroopankeltis (Celtis australis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Hamppukasvit Cannabaceae |
| Suku: | Keltikset Celtis L. |
| Katso myös | |
Keltikset (Celtis) on kasvisuku, joka kuuluu hamppukasvien heimoon. Siihen kuuluu useita kymmeniä lajeja. Keltikset voivat olla aina- tai kesävihantia puita. Niitä kasvaa suuressa osassa maailmaa niin lauhkeilla kuin trooppisillakin alueilla.
Keltikset ovat lajista riippuen aina- tai kesävihantia puita. Lehdet ovat vuorottaisia, korvakkeellisia ja ehyt- tai sahalaitaisia. Pienet kukat ovat huiskilomaisessa, viuhkomaisessa tai terttumaisessa kukinnossa. Kukat ovat yksi- tai kaksineuvoisia, ja kukan kehä on neli- tai viisiliuskainen. Heteiden lukumäärä on sama kuin kehälehtien. Emi on kaksiluottinen. Hedelmät ovat luumarjoja.
Keltikset kasvavat suuressa osassa maailmaa lauhkealta vyöhykkeeltä tropiikkiin.
Monet keltislajit tuottavat hyvälaatuista puutavaraa. Kaarnan kuituja on käytetty sekä paperin että köyden valmistukseen. Monien lajien siemenistä saadaan teollisuudessa käytettyä kasviöljyä.
Keltisten sukuun kuuluu kymmeniä lajeja.