Ainesosan kemiallinen potentiaali on se Gibbsin vapaaenergian lisäys, joka aiheutuu siitä, että järjestelmään lisätään vakiolämpötilassa ja -paineessa yksi mooli tätä ainesosaa suuren ainemäärän joukkoon, niin ettei seoksen koostumus juuri muutu. Kemiallinen potentiaalipartiaalisena moolisuureena on Gibbsin vapaaenergian osittaisderivaatta ainemäärän suhteen. Kemiallinen potentiaali on se ajovoima, joka aikaansaa faasimuutoksen tai kemiallisen reaktion tapahtumisen.
Gibbsin vapaaenergian muutos on edellytys kemiallisen reaktion tasapainolle tai vapaaehtoisuudelle. Kun tarkastelussa on puhdas aine tai vakiokoostumus suljetussa järjestelmässä, ilmaistaan Gibbsin vapaaenergia käytännön syistä intensiivisuureiden avulla: . Jos koostumus muuttuu, niin ainesosat pitää ottaa mukaan tarkasteluun, jolloin . Tällöin Gibbsin vapaaenergian kokonaisdifferentiaali on:
Tässä , jossa , on Gibbsin vapaaenergian kasvu moolia kohden kun ainesosaa lisätään järjestelmään, ja lämpötilaa, painetta ja muita ainesosia pidetään muuttumattomina. Ainesosan kemialliseksi potentiaaliksi määritellään yhtälöstä (1):
Jos järjestelmän koostumus on muuttumaton, niin ja koska Gibbsin vapaaenergia määritellään: , niin
Yhtälö (1) voidaan kirjoittaa uudelleen muotoon:
Kemiallinen potentiaali on intensiivisuure ja se on ajovoima kemiallisen järjestelmän muutokseen kohti sen tasapainotilaa.
Käytännön sovellus yhtälöstä (5) on Gibbs–Duhem-yhtälö. Binääriselle seokselle yhtälö (5) on:
Vakiolämpötilassa ja -paineessa saadaan:
Ajatellaan järjestelmän kokoa suurennettavan tasaisesti siten, että ja . Kun , niin ainesosan ainemäärälle ja , joten . Soveltaen yhtälöön (7) saadaan:
Tässä ja ovat intensiivisuureita, joten eivät riipu :sta ja , ja ovat lopullisia arvoja, joten integroitaessa saadaan:
Yhtälön (9) kokonaisdifferentiaali on
Kun yhtälöstä (10) vähennetään yhtälö (9) ja jaetaan :lla, saadaan
Tässä ja ovat mooliosuudet. Tämä on Gibbs–Duhem-yhtälö ja tämä tilanyhtälö ilmaisee, että binäärisessä seoksessa ainesosan kemiallinen potentiaali riippuu seoksen toisen ainesosan kemiallisesta potentiaalista.
Avoimessa järjestelmässä sisäenergian muuotos kytkeytyy entropiaan, tilavuuteen ja ainemäärään:
Kemiallinen potentiaali on
Tämä kemiallisen potentiaalin määritelmä hankala kiinteän ja nestemäisen olomuodon järjestelmissä, koska on vakea pitää entropia ja tilavuus vakioina kun ainesosaa (tai partikkeleita) lisätään järjestelmään.
Suljetussa järjestelmässä Gibbsin vapaaenergian ja Helmholtzin vapaaenergian väliselle riippuvuudelle saadaan: . Ottamalla tästä kokonaisdifferentiaali saadaan: . Yhtälön (5) mukaisesti saadaan:
Kun lämpötila ja tilavuus ovat vakiot, niin kemialliselle potentiaalille saadaan:
Yhtälö (2) ilmaisee kemiallista potentiaalia kun kemiallinen reaktio tapahtuu vakiopaineessa ja -lämpötilassa esim. faasimuutoksessa kuten nesteen kiehuminen. Yhtälö (15) ilmaisee kemiallista potentiaalia kun kemiallinen reaktio tapahtuu vakiotilavuudessa ja -lämpötilassa esim. kaasujen käyttäytyminen suljetussa säiliössä.
Suljetussa järjestelmässä sisäenergian ja entalpian välillä on riippuvuus: . Tämän kokonaisdifferentiaali on . Toisaalta , joten sijoittamalla saadaan avoimessa järjestelmässä yhtälön (5) mukaisesti:
Kun entropia ja paine ovat vakiot, niin kemialliselle potentiaalille saadaan:
Tätä kemiallista potentialia käytetään virtaustekniikassa, kun energiatasetta tarkastellaan stagnaatioentalpian avulla.
Suljetussa järjestelmässä sisäenergia on , joten entropian kokonaisdifferentiaali avoimessa järjestelmässä on
Entropian kokonaisdifferentiaali sisäenergian, tilavuuden ja ainemäärän avulla, , on:
Vertaamalla tätä yhtälöihin (1) ja (17), voidaan todeta, että
Miinus-merkki osittaisderivaatassa aiheutuu siitä, että ainesosan lisääminen sisäenergian ollessa vakio aiheuttaa keskimääräisen energian pienenemisen molekyyliä kohden. Esim. kemiallinen potentiaali suolakiteessä pienenee sen liuetessa puhtaaseen liuottimeen koska entropia kasvaa.
Sähkökemiallinen potentiaali, , on tärkeä suure tarkasteltaessa varattuja hiukkasia, kuten ioneja, sähkökentässä. Varauksellisen partikkelin sähkökemiallinen potentiaali määritellään yhtälöllä, jossa kemiallinen potentiaali riippuu aktiivisuuden lisäksi myös sähköpotentiaalista:
Tässä aktiivisuuden määritelmän lisäksi, on partikkelin varaus, on Faradayn vakio ja on sähköpotentiaali. Viimeinen termi ilmaisee sähkökentän vaikutusta varattuun hiukkaseen. Käytännön sovelluksena on ionien liikkuminen akussa kun sen jännitettä ladataan tai puretaan.