Ihmisryöstö

Ihmisryöstö eli kidnappaus (engl. kidnapping) on rikos, jossa henkilö kaapataan eli hänen vapautensa viedään vastoin hänen tahtoaan. Englanninkielisen vastineen kidnapping alkuperäinen merkitys on kirjaimellisesti lapsenryöstö, mutta nykyään sana viittaa yhtä lailla aikuisiin.

Ihmisryöstöjä tekevät rikollisverkostot, huumekartellit, kapinallisryhmät ja terroristijärjestöt rahoittaakseen omaa toimintaansa. Sieppausten riski on suurimmillaan Latinalaisessa Amerikassa ja Länsi-Afrikassa. Ihmisryöstöt ovat rikollisryhmien yleinen rahanansaitsemiskeino epävakailla^selvennä alueilla. Motiivina ovat lunnasrahat. Esimerkiksi Nigerian öljyntuotantoalueilla Nigerin suistossa on kaapattu noin 100 ulkomaalaista vuodessa. Heidät vapautetaan keskimäärin 500 000 dollarin lunnasrahoja vastaan. Nigerian hallitus kielsi vuonna 2022 lailla lunnasrahojen maksamisen.

Nykyään kidnappaus on maailman yleisimpiä rikoksia, ja FBI:n etsintäkuuluttamista suurin osa on kidnappaajia.^lähde?

Historia

Barbareskivaltiot sieppasivat ja myivät ihmisiä 1500–1800-luvuilla. He ulottivat ryöstöretkensä pitkälle Pohjois-Eurooppaan ja toivat eurooppalaisia orjiksi Osmanien valtakuntaan. Miguel de Cervantes siepattiin vuonna 1575 Katalonian rannikolta. Hän vietti viisi vuotta vankina Algerian provinssissa. Hänestä vaadittiin viidensadan kultaescudon lunnaita. Hänet vapautti trinitaareiksi kutsuttu katolinen sääntökunta. Siihen kuuluneet munkit keräsivät rahaa lahjoituksina ja toritapahtumissa.

Katso myös

• Lapsikaappaus
• Panttivanki
• Muilutus

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ihmisryöstö.