Kiilto (konserni)

1919–1962

Kiillon liiketoiminta alkoi vuonna 1919 Tampereen Pispalassa Teknokemiallinen Tehdas O/Y Santalahti -nimellä. Yhtiö valmisti kengänkiillokkeita, huonekalulakkoja ja -vahoja ja sen asiakkaina oli muun muassa kenkätehtaita, huonekalukauppiaita ja rakentajia. Elokuussa 1922 Ville Soljasta tuli yhtiön toimitusjohtaja. Samalla hän osti yrityksen osake-enemmistön. Myös hänen isoveljensä varatuomari Niilo Solja osti yhtiön osakkeita, hänestä tuli yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Vuonna 1924 yhtiön nimi muutettiin Kiilto Oy:ksi. Kiillon tehdas sijaitsi Tampereen Pispalassa vuoteen 1925 asti, jolloin Hatanpään valtatien varteen rakennettiin suurempi tehdas. Vaikka Kiilto muutti Lempäälään 1970-luvun alussa, talo tunnetaan Tampereella "Kiillon talona".

Kun kilpailu 1930-luvun lopulla koveni, yritys alkoi tuottaa liimoja.

Ville Solja laajensi Hatanpään tehdastaan neljä kertaa neljän vuosikymmenen aikana, viimeksi vuonna 1962 yli 2 800 neliömetrillä.

1963–1993

Vuonna 1963 72-vuotiaan Ville Soljan 40-vuotias poika Antti Solja siirtyi Kiillon johtoon. Ville Solja toimi hallituksen puheenjohtajana vielä vuoteen 1975 asti.

Kiilto päätti keskittyä erityisesti liimojen kehittelyyn ja tuotantoon ja karsi muuta tuotevalikoimaa. Vuosina 1960-1965 Kiillon liimavalikoima tuplaantui viidestä kymmeneen, vuonna 1966 liimojen määrä nousi kahteenkymmeneen. Vuonna 1965 tuotantoon tulivat ensimmäiset puuteollisuuden liimat, vuonna 1966 ensimmäinen yleisliima, Kestokol 66 ja vuonna 1967 muovimatolle tarkoitettu Tarraliima.

1960-luvun loppuun mennessä yhtiössä oli kaksi tuotekokonaisuutta: rakennusteollisuuden ja puuteollisuuden liimat. Kiillon liimavalikoimat olivat Suomen laajimmat ja yhtiön liikevaihto nousi vuoden 1964 reilusta miljoonasta markasta viiteen miljoonaan vuoteen 1970 mennessä. Myös henkilöstön määrä kasvoi 30:stä 60 työntekijään. Moneen kertaan laajennettu tehdas alkoi tulla pieneksi ja uusien kerrosten rakentamisen sijaan päätettiin rakentaa uusi tehdas.

Tehtaalle löytyi sopiva paikka Lempäälästä, jossa Kiillolla oli ollut jo vuodesta 1951 asti pieni varastoalue, jonka vierestä ostettiin seitsemän hehtaarin tontti Lempäälän kunnalta. Tehdasta alettiin rakentaa toukokuussa 1971. Kukonahteen tehdasaluetta laajennettiin ja Kiillolla oli vuosina 1972–1977 palveluksessaan jopa oma rakentajaryhmä. Rakennusurakka saatiin valmiiksi vuonna 1977, jolloin Kiillolla oli käytössään lähes 10 000 neliömetriä eli yli kaksinkertaiset tilat verrattuna Hatanpään tehtaaseen. Kiillosta tuli liikevaihdoltaan Lempäälän suurin yritys ja yksi suurimmista työllistäjistä ja veronmaksajista.

1970-luvulla yhtiön myynti kasvoi voimakkaasti, 50 prosenttia vuonna 1972, lähes 30 prosenttia vuonna 1973 ja yli 70 prosenttia vuonna 1974. Marraskuussa 1972 päätettiin markkinoida tuotteita itserakentajille ja muille vähittäisostajille. Viiden vuoden kampanjan päätyttyä Kiillon tuotteista oli tullut lähes vakiotavaraa vähittäiskaupan myymälöissä. Vuonna 1974 Kemian keskusliiton teki selvityksen, jonka mukaan Kiillon markkinaosuus rakennusteollisuuden liimoista oli 52 prosenttia ja 38,5 prosenttia koko liimamarkkinoista. Yhtiö päätti panostaa liimojen lisäksi myös muovintuotantoonsa, joka oli jäänyt liimatuotannon kasvun varjoon. Vuonna 1975 yhtiöllä oli noin sata työntekijää. Vuonna 1976 Kiilto alkoi rakennuttaa uutta tehdasta muovintuotantoa varten Virroille. Kun liimojen kokonaiskysyntä Suomessa väheni 1970-luvun lopulla, muovintuotanto paikkasi yhtiön tulosta. Vuonna 1978 muoviryhmän osuus yhtiön myynnistä oli 32 prosenttia. Muovintuotannon ansiosta liikevaihto kasvoi 1970-luvun loppuun asti.

Vuonna 1982 Soljan suku halusi myydä Kiillon Partekille. Antti Solja vastusti kauppaa, ja otti huiman lainan maksaen Kiilto Oy:stä 50 miljoonaa markkaa. Tampereen Aluesäästöpankki arvioi, että kyseinen laina oli suurin henkilökohtainen laina, mikä Suomessa oli koskaan myönnetty. Seuraavana vuonna Partek osti Kiillon pahimmat kilpailijat ja kilpailu liimamarkkinoista kiihtyi. Myöhemmin Partek myi ostamansa liiketoiminnan ruotsalaiselle Casco Ab:lle, joka sittemmin lopetti liimanvalmistuksen Suomessa.

Vuonna 1983 Kiilto osti Hatanpäältä Aaltosen Tehtaat Oy:öön kuuluneen Sarvis Oy:n teknokemian osaston sekä valimohartsi- ja Sarena-siivousainelinjat. Kiilto alkoi tuottaa siivousaineita. Vanhan liimaryhmän nimi muutettiin kemian ryhmäksi, ja muoviryhmästä tuli tytäryhtiö Kiiltoplast Oy.

Vuonna 1984 Solja siirtyi toimitusjohtajan tehtävistä hallituksen puheenjohtajaksi. Yhtiön uudeksi toimitusjohtajana aloitti Heimo Honkanen. Yhtiön liikevaihto oli neljäänkymmentä miljoonaa markkaa ja työntekijöitä oli 166.

Vuonna 1987 yritys alkoi kansainvälistyä ja Erkki Solja muutti perheineen Tampereelta pariksi vuodeksi Tukholmaan.

1994–2019

Antti Soljan neljästä pojasta toiseksi nuorimmasta pojasta Erkki Soljasta tuli yhtiön kolmannen polven toimitusjohtaja vuonna 1994. Yhtiö alkoi toimia Venäjällä vuonna 1995. 73-vuotias Antti Solja jätti paikkansa hallituksen puheenjohtajana vuonna 1996.

Erkki Solja toimi toimitusjohtajana vuoteen 2007 asti. Vuonna 2008 hänestä tuli konsernin emohtiöksi perustetun Kiilto Family hallituksen puheenjohtaja ja koko konsernin johtaja.

Vuonna 2010 Kiilto osti Capmanilta ja Langholm Capitalilta puhdistus- ja hygieniatuotteita sekä teollisuuskemikaaleja valmistavan Farmoksen, jolla oli Turussa konttori ja noin 50 henkilöä työllistänyt tehdas. Lisäksi sillä oli yksikköjä Venäjällä, Baltialla ja Ruotsissa. Kauppa moninkertaisti yhtiön liikevaihdon. Orioniin aiemmin kuuluneesta Farmoksesta muodostettiin KiiltoClean Oy.

Kesällä 2017 Kiilto myi metalliteollisuusyhtiö Metalpakin ruotsalaiselle metallipakkauksien valmistajalle Emballator Metal Groupille

Vuonna 2018 Kiillolla oli 800 työntekijää ja tytäryhtiöitä yhdeksässä maassa. Yhtiön liikevaihto oli noin 165 miljoonaa euroa. Ulkomaiden osuus liikevaihdosta oli 45 prosenttia. Yhtiön brändiuudistuksen myötä kaikki konsernin yhtiöt siirtyivät Kiilto-brändin alle. Käyttöön otettiin myös uusi logo. Kiilto myi parkettilakkaliiketoimintansa Teknokselle ja osti ruotsalaisen lattiatasoitteita valmistavan TM Progressin. Syksyllä Kiilto liittyi kaksivuotiseen Euroopan aluekehitysrahaston tukemaan ja VTT:n koordinoimaan Samu & Saku -hankkeeseen. Hanke keskittyi sairaalaympäristön mikrobiresistenssiongelman torjumiseen luonnonmukaisilla puupohjaisilla aineilla ja sairaalan muovimateriaalin korvaamiseen biopohjaisilla materiaaleilla.

Helmikuussa 2019 Kiilto toimi tytäryhtiöiden kautta Ruotsissa, Baltiassa, Ukrainassa, Puolassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Venäjällä sillä oli kolme tuotantolaitosta, kaksi Moskovan lähellä ja yksi Pietarin alueella. Maaliskuussa Kiilto osti ruotsalaisen CCS Healthcare Holdingin. Kaupan myötä Kiillosta tuli käsi- ja pintadesinfektioratkaisujen markkinajohtaja Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Aiemmin Kiilto oli toiminut puhtaus- ja hygieniaratkaisujen toimittajana Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä.

2020–

Heinäkuussa 2020 Kiilto osti Forssasta Lakan Betonin kuivatuotetehtaan. Kauppaan kuuluivat tehdas, toimistorakennus ja tontit. Konserni toimi 11 maassa ja sillä oli lähes tuhat työntekijää.

Keväällä 2022 Kiilto kertoi myyvänsä tytäryhtiönsä Venäjältä ja Valko-Venäjältä, jotta se voisi poistua laillisesti Venäjän markkinoilta. Yhtiöllä oli Venäjällä noin 200 työntekijää, Valko-Venäjällä viisi. Venäjän osuus yhtiön liikevaihdosta oli noin kymmenesosa. Venäjän viranomaiset hyväksyivät yrityskaupat Bergauf Groupin ja O3 Chemicalsin kanssa helmikuussa 2023. Samalla Kiillon brändit poistettiin Venäjän markkinoilta.

Lokakuussa 2025 yhtiö kertoi yhdistävänsä Kiilto Groupin, KiiltoClean Groupin ja Kiilto Familyn. Fuusion jälkeen yhtiö toimii nimellä Kiilto Group ja sen toimitusjohtajana toimii Anssi Asikainen.

Kiilto Ventures

Kiillon sijoitusyhtiö Kiilto Ventures sijoittaa kasvuyrityksiin, jotka kehittävät rakennettua ympäristöä ja pyrkivät luonnon elvyttämiseen.

Kiilto Ventures on sijoittanut esimerkiksi:

• Lignosphereen, joka on kehittänyt pinnoite- ja liimamateriaaleja ligniinistä
• virolaiseen Jälle Technologiesiin, joka kehittää sähköakkujen kierrätysmenetelmiä