Ahokirkiruoho (Gymnadenia conopsea subsp. conopsea, aiemmin var. conopsea) Euroopassa ja Aasiassa tavattava kämmekkäkasvi. Suomessa sitä tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa. Kasvi on taantunut Suomessa voimakkaasti ja on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan eteläpuolella.
Ahokirkiruoho on punakirkiruohon yksi alalaji tai aiemmin muunnos. Toinen Suomessa tavattava lajin alalaji on hennompikokoinen lettokirkiruoho (subsp. alpina, syn. var. lapponica).
Ulkonäkö ja koko
Tanakkavartinen ahokirkiruoho kasvaa 30–50cm korkeaksi. Kasvin juurimukulat ovat liuskaisia. Lehdet ovat vajaan senttimetrin levyisiä, 5–20cm pitkiä, tasasoukkia ja täplättömiä. Kukinto on tasapaksu, tiheä tähkä, jossa kukkia on 30–50 kappaletta. Kukat ovat tuoksuvia, aniliininpunaisia tai harvoin valkoisia. Kukan huuli on matalaan kolmiliuskainen, kannus pitkä ja hoikka. Ahokirkiruoho kukkii kesä-elokuussa.
Punakirkiruohon kukka.Kukka
Muista Suomessa kasvavista kämmekkälajeista ahokirkiruoho muistuttaa maariankämmekkää, mutta sen kukista ja lehdistä puuttuvat maariankämmekälle ominaiset pilkut.
Punakirkiruohon muunnoksia tavataan laajalla alueella, joka ulottuu Irlannista ja Ranskasta itään läpi Euroopan ja Venäjän keskiosien Kiinaan ja Japaniin saakka. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Italiaan ja Kreikkaan, ja pohjoisessa Pohjois-Skandinaviaan. Punakirkiruohon muunnosten esiintymien levinneisyyttä Suomessa ei tunneta tarkkaan. Yleisesti voi kuitenkin todeta, että ahokirkiruohoa tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa lettokirkiruohon levinneisyysalueen painottuessa Pohjois-Suomeen. Aikaisemmin varsin yleinen ahokirkiruoho on tavallinen enää paikoin Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa.
Elinympäristö
Ahokirkiruoho kasvaa kalkkipitoisessa maassa valoisilla paikoilla. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat ahot ja laitumet sekä kuivahkot niityt. Vielä 1800–1900-lukujen taitteessa ahokirkiruoho oli yleinen kämmekkä. Alalaji on sittemmin voimakkaasti taantunut ahojen ja muiden kasvupaikkojen vähennyttyä perinteisen laidunnuksen, niiton ja kaskeamisen loppumisen myötä.
Lähteet
Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
.jpg)
