

Aleksis Kiven katu on pohjois-eteläsuuntainen katu Tampereen keskustassa, Tammerkosken ja Nalkalan kaupunginosissa. Katu kulkee Keskustorin länsireunaa pitkin, ja sen eteläpää ulottuu Laukontorille. Pohjoisessa kadun päätteenä on Satakunnankatu. Muita poikkikatuja ovat Puutarhakatu, Kauppakatu, Hämeenkatu ja Hallituskatu.
Aleksis Kiven katu on sekä sijainniltaan että statukseltaan yksi Tampereen keskeisimmistä kaduista. Sen varrella on muun muassa kaupungin tärkeimmät hallintorakennukset Keskusvirastotalo ja Raatihuone. Kadulla toimii useita erikoisliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita.
Nykyisen Aleksis Kiven kadun entisiä nimiä ovat Itäinen pitkäkatu ja siitä lyhennetty muoto Itäinenkatu. Vielä varhaisempia, ennen 1820-lukua käytettyjä nimiä olivat Polttimonkatu ja Kuningattarenkatu. Nykyisen nimensä katu sai vuonna 1936, jolloin Tampereella toteutettiin suuri kadunnimiuudistus. Kadun nimeämistä kirjailija Aleksis Kiven mukaan perusteltiin sillä, että hän oli ”Hämeen suuri poika”.
Aikoinaan Aleksis Kiven katu oli nykyistä pidempi ja jatkui Finlaysonin tehdasalueella. Nykyään tämä Finlaysonin portin pohjoispuolella sijaitseva katuosuus on nimeltään Itäinenkatu. Se on toisin sanoen saanut uudelleen käyttöönsä nimen, joka 1930-luvulla poistettiin asemakaavasta.
Kauppakadun ja Hämeenkadun välinen osuus Aleksis Kiven kadusta suljettiin autoliikenteeltä 1990-luvulla. Nykyisessä asemakaavassa tämä Tampereen Raatihuoneen edusta on merkitty torialueeksi. Myös Hämeenkadun ja Hallituskadun välinen katuosuus on muutettu kävelykaduksi.


Rakennukset luetellaan kadun pohjoispäästä alkaen.
| Katuosoite | Rakennuksen nimi | Valmistui | Suunnittelija(t) | Huomautus | Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|
| Aleksis Kiven katu 10–12 | Tekstiilitalo | 1958 | Jaakko Tähtinen | Kadun länsipuolella. | |
| Aleksis Kiven katu 14–16 | Keskusvirastotalo | 1967, 1975 | Aarne Ervi | Kadun länsipuolella. Rakennettu vaiheittain. |
|
| Aleksis Kiven katu 18 | Kelan talo | 1981 | Antti Tähtinen | Kadun länsipuolella. | |
| Aleksis Kiven katu 20 | Sandbergin talo (Kekäleen talo) |
1882–1897 | F. L. Calonius | Kadun länsipuolella. Rakennettu vaiheittain. |
|
| Keskustori 10 (Aleksis Kiven katu 22) |
Raatihuone | 1890 | Georg Schreck | Kadun länsipuolella. | |
| Aleksis Kiven katu 24 | Commerce | 1899 | Andersin, Jung & Bomanson | Kadun länsipuolella. | |
| Aleksis Kiven katu 26 | STS:n talo | 1965 | Kaija ja Heikki Siren | Kadun länsipuolella. Ulkoasua muutettu 1990-luvulla. |
|
| Aleksis Kiven katu 11 | Palanderin talo | 1901, 1905 | Birger Federley Vihtori Heikkilä |
Kadun itäpuolella. Rakennettu vaiheittain. |
|
| Hallituskatu 8 (Aleksis Kiven katu 26b) |
Puhelinosuuskunnan talo |
1933 | Bertel Strömmer | Kadun länsipuolella. Ulkoasua muutettu 1960-luvulla. |
|
| Aleksis Kiven katu 13 | Huberin talo | 1949, 1950 | Bertel Strömmer | Kadun itäpuolella. Rakennettu vaiheittain. |
|
| Aleksis Kiven katu 15 | Kauppaseuran talo | 1957 | Jaakko Tähtinen | Kadun itäpuolella. | |
| Aleksis Kiven katu 32 | Laukonlinna | 1907 | Birger Federley | Kadun länsipuolella. | |
Aleksis Kiven kadun kävelykatuosuudella sijaitsee Radoslaw Grytan 19-osainen taideteos Kivikirjasto (2002), joka koostuu pääasiassa graniittilaattoihin hakatuista runo- ja proosateksteistä. Ne ovat sitaatteja Tampereella asuneiden ja työskennelleiden kirjailijoiden teoksista. Edustettuina ovat Yrjö Jylhä, Viljo Kajava, Väinö Linna, Eeva-Liisa Manner, Erno Paasilinna, Kalle Päätalo, F. E. Sillanpää ja Lauri Viita.