Klaus Johannis

Klaus Johannis
Klaus Johannis vuonna 2019.
Klaus Johannis vuonna 2019.
Romanian presidentti
21.12.2014–12.2.2025
Pääministeri Victor Ponta
Gabriel Oprea (vt.)
Victor Ponta
Sorin Cîmpeanu (vt.)
Dacian Cioloș
Sorin Grindeanu
Mihai Tudose
Mihai Fifor (vt.)
Viorica Dăncilă
Ludovic Orban
Nicolae Ciucă (vt.)
Florin Cîțu
Edeltäjä Traian Băsescu
Seuraaja Nicușor Dan
Sibiun pormestari
30. kesäkuuta 2000 – 2. joulukuuta 2014
Edeltäjä Dan Condurat
Seuraaja Astrid Fodor
Henkilötiedot
Syntynyt13. kesäkuuta 1959 (ikä 67)
Sibiu, Romania
Asuinpaikka Cotrocenin palatsi
Ammatti fyysikko, poliitikko
Puoliso Carmen Johannis (vih. 1989)
Tiedot
Puolue sitoutumaton
Muut puolueet Kansallinen liberaalipuolue


ansallisliberaalinen puolue (Romania)
Uskonto luterilainen
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.iohannispresedinte.ro

Klaus Werner Johannis (rom. Klaus Werner Iohannis; s. 13. kesäkuuta 1959 Sibiu, Romania) on romaniansaksalainen poliitikko. Johannis valittiin Romanian tasavallan viidenneksi presidentiksi 16. marraskuuta 2014 hänen voitettuaan Kansallisen liberaalipuolueen ehdokkaana toisella vaalikierroksella vastaehdokkaana olleen istuvan pääministerin, entisen kommunistipuolueen eli nykyisen Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajan Victor Pontan.

Johannis on ensimmäinen Romanian presidentti, joka on etniseltä taustaltaan muu kuin romanialainen. Tullessaan valituksi Johannis oli ainoa eurooppalainen valtionpäämies, joka edusti jotakin vähemmistöä.

Tausta ja yksityiselämä

Klaus Johannis kuuluu historiallisesti Transilvanian sakseina tunnettuun saksalaisvähemmistöön, joka muutti nykyisen Romanian alueelle 1100-luvulla. Uskonnolliselta vakaumukseltaan Johannis on luterilainen. Hänen sukunimensä pitäisi kirjoittaa J:llä, mutta syntymätodistuksessa nimi kirjoitettiin I:llä todennäköisesti siksi, että romaniankielinen virkailija ei osannut saksaa.

Johannis opiskeli Babeș-Bolyain yliopistossa pääaineenaan fysiikka. Tämän jälkeen hän työskenteli fysiikan opettajana useissa kouluissa ympäri Sibiuta. Vuoden 1989 vallankumouksen jälkeen Johannis päätti jäädä Romaniaan huolimatta siitä, että hänen vanhempansa ja sisaruksensa lähtivät maasta.

Vuonna 1989 Johannis meni naimisiin englanninopettajana työskentelevän Carmen Johannisin kanssa.

Poliittinen ura

Aiemmin Romanian saksalaisten demokraattista foorumia edustanut Johannis tuli mukaan politiikkaan vuonna 2000, jolloin hänet valittiin Sibiun pormestariksi. Hän uusi mandaattinsa vuosina 2004 ja 2008. Johannis tunnetaan erityisesti talousuudistuksia puoltavana ja korruptiota vastustavana poliitikkona.

Presidenttinä

Marraskuussa 2019 järjestetyssä presidentinvaalissa Johannisilla oli toisella kierroksella vastassaan aiempi pääministeri Viorica Dăncilă. Johannis sai äänistä yli 60 prosenttia, ja hänet valittiin siten jatkokaudelle.

Klaus Johannis valittiin uudelle viisivuotiskaudelle presidentinvaalien toisella kierroksella marraskuussa 2019 yli 60% ääniosuudella.

Presidentinvaalit 2024 ja 2025

Joulukuussa 2024 pidetyt Romanian presidentinvaalit mitätöitiin. Ensimmäisen kierroksen voitti Călin Georgescu, joka oli antanut Venäjä-mielisiä kommentteja ja jota pidettiin äärioikeistolaisena ja Nato-kriittisenä. Presidentti Johannis määräsi julkistettavaksi salaisia tiedustelutietoja, jotka paljastivat, että Venäjä oli ohjannut tuhansia sosiaalisen median tilejä tukemaan Georgescua erityisesti Tiktokissa ja Telegramissa. Venäjä on kiistänyt vaikuttaneensa vaaleihin, ja Georgescu on itse torjunut syytökset, pitäen niitä Romanian valtion yrityksenä estää hänen presidentinvalintansa. Georgescu vetosi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, että se palauttaisi ensimmäisen kierroksen tulokset voimaan, mutta valitus hylättiin, sillä tuomioistuin katsoi ettei sillä ole asiaan toimivaltaa. Myös Romaniassa valitustuomioistuin piti perustuslakituomioistuimen päätöksen voimassa.

Ero presidentin virasta

Johannis ilmoitti helmikuussa 2025 eroavansa virastaan 12. helmikuuta 2025, kun häntä uhkasi viraltapanoäänestys maan parlamentissa. Johannis ilmoitti eroavansa "säästääkseen Romanian ja sen kansalaiset kriisiltä". Hänen kautensa piti päättyä jo 21. joulukuuta 2024, mutta Romanian perustuslakituomioistuin mitätöi samassa kuussa pidettyjen presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tuloksen epäillyn Venäjän vaalivaikuttamisen vuoksi. Tämän vuoksi ensimmäinen kierros on järjestettävä uudelleen. Uudet presidentinvaalit pidettiin 18. toukokuuta 2025, jolloin presidentiksi valittiin Nicușor Dan. Sitä ennen väliaikaisena presidenttinä toimi Ilie Bolojan, joka on liberaalipuolueen johtaja ja parlamentin puhemies, mutta hänen valtuutensa oliat rajoitetut vaaleihin asti.

Kunnianosoituksia