| Kleven Klyvan, Klevna, Klenna ja Klenuška |
|
|---|---|
 Klevenjoki lähellä Lytvynovitšin kylää, Krolevetsin piirissä, Sumyn alueella |
|
| Alkulähde | Khinelskyn taajama, Sevskin piiri, Brjanskin alue, Venäjä |
| Laskupaikka | kylä Kamin, Konotopin piiri, Sumyn alue, Ukraina |
| Maat | Venäjä, Ukraina GeoNames-tietokannassa 547669 |
| Pituus | 133 km |
| Alkulähteen korkeus | 125 m |
| Valuma-alue | 2 660 km² |
Kleven (ukr. Клевень), (ven. Клевень), myös Klyvan ((ukr. Кливань), Klevna ((ukr. Клевна), Klenna (ukr. Кленна) ja Klenuška (ukr. Кленушка) on Dneprin vesistöön kuuluvan Seimin oikea sivujoki, mikä virtaa Venäjän Brjanskin ja Kurskin ja Ukrainan Sumyn alueilla.
Klevenin yläjuoksulla jokea pitkin kulkee maidenvälinen raja, jolloin Venäjän Rylskin piiri rajoittuu Ukrainan Sumyn alueeseen ja raja seuraa jokea alavirtaan noin 46,90 kilometrin verran. Täällä myös kansainvälinen Eurooppatie E38 ylittää joen lähellä Zarutsken kylää, Sumyn alueella. Klevenin oikeapuolisen Esmanin rannalla sijaitsee historiallisesti merkittävä kaupunki Hluh’iv.
Kleven saa alkunsa Keski-Venäjän ylängön rinteiltä, lähellä Khinelskyn taajaman pohjoisreunaa, Sevskin piirissä, Brjanskin alueen kaakkoisosan ja Kurskin alueen rajatuntumassa. Joki virtaa aluksi etelään ja sitten pääasiassa lounaaseen. Venäjän Brjanskin ja Kurskin alueen Homutovkan ja Rylskin piirien lisäksi Kleven läpäisee Ukrainan Sumyn alueen Šostkan, ent. Hluh’ivin ja Konotopin (ent. Putyvlin ja Krolevetsin) piirikunnat. Joki laskee Seimiin Putyvlin alapuolella, Kaminin kylän etelälaidalla. Klevenin pituus on 113 kilometriä ja valuma-alue 2 660 neliökilometriä. Joen leveys on 5–20 metriä, yläjuoksulla 2–3,5 metriä, uoma levenee alajuoksulla 35–40 metriin, ja syvyys on 1,5–2,5 metriä. Joki on kohtalaisesti mutkitteleva, sen oikea ranta on korkea ja vasen ranta loiva. Yläjuoksulla joen rannat saavuttavat 18–24 metrin korkeuden. Kalliot koostuvat lähes kokonaan liidusta, mitä peittää vain ohut kerros hiekkaa. Keskijuoksulla historiallisen Nepljujevkan kylän alapuolella Rylskin piirissä joki isonee melko merkittäväksi ja rantojen korkeus nousee 30 metriin. Maaperä sisältää liitua ja merkittävästi kasvaa hiekkakerros, mikä koostuu savesta, kvartsihiekkakivestä ja rautamalmista. Joen kaltevuus on 0,36–0,5 m/km. Alajuoksullaan Klevenjoki virtaa enimmäkseen keinotekoisesti säännöstellyssä uomassa.
Klevenin laakso on 2–4 kilometriä leveä ja tulvatasangon leveys on jopa 1,5 kilometriä. Joen keski- ja alaosaan on rakennettu yksitoista sulkuporttia ja tekoallasta eli säätö- ja talteenottojärjestelmä ”Kleven”, minkä ansiosta on säännelty yli 95 kilometriä jokea. Kleven saa vetensä niin pohja- kuin ilmakehän vedestä, pääasiassa lumesta. Jääpeite kestää joulukuun puolivälistä huhtikuun alkuun. Joen ympäristössä on lukuisia sokeritehtaita ja tislaamoja. Tärkeimmät Klevenin sivujoet ovat oikeapuoliset Loknja ja Esman ja vasemmanpuoliset Obesta ja Berjuška.
