Knut Leopold Cannelin (7. elokuuta 1860 Pietarsaari – 9. tammikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori, kielitieteilijä, sanakirjojen tekijä ja lyseon lehtori.
Cannelinin vanhemmat olivat rovasti Gustaf Cannelin ja Emma Augusta Girsén. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan lyseosta 1880 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1884, maisteriksi 1886, lisensiaatiksi 1888 ja tohtoriksi 1890. Cannelin oli Joensuun lyseossa lehtorina ja rehtorina 1889–1908 ja sitten Helsingin suomalaisessa lyseossa rehtorina ja suomen ja ruotsin kielen sekä myöhemmin suomen ja latinan kielen lehtorina vuosina 1908–1930. Hänelle myönnettiin vuonna 1930 professorin arvonimi. Joensuussa ollessaan Canelin valittiin Joensuun kaupunginvaltuustoon vuonna 1903 ja toimi useaan otteeseen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Siirryttyään vuonna 1908 Helsinkiin hänet valittiin myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäseneksi.
Cannelin toimitti useita ruotsalais-suomalaisia ja suomalais-ruotsalaisia sanakirjoja. Ensimmäisen sanakirjansa hän julkaisi jo vuonna 1889 WSOY:n kustantamana. Merkittäviä Cannelinin sanakirjoja olivat vuonna 1904 ilmestynyt Ruotsalais-suomalainen sanakirja ja vuonna 1908 ilmestynyt Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Molemmista ilmestyi useita ajan tasalle saatettuja painoksia ja lisäksi erityiset koulupainokset. Cannelinin kuoltua hänen poikansa filosofian maisteri Aulis Cannelin (1896–1960) toimitti useita uudistettuja painoksia isänsä sanakirjoista.
Kirjastoneuvos Helle Kannila oli Knut Cannelinin veljentytär. Suomen Pankin pääjohtaja Klaus Waris oli taas Knut Cannelinin tyttären Katri Maria Cannelinin (1891–1973) poika.
