| Konik | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi: | eri lähteiden mukaan poni tai pieni kylmäverinen |
| Alkuperä ja nimet | |
| Alkuperämaa: |  Puola |
| Polveutuminen: | tarpaani, arabianhevonen |
| Rodun syntyaika: | 1800-luvun alku |
| Kantakirja perustettu: | 1862 |
| Esiintyminen ja käyttö | |
| Käyttötarkoitus: | työhevonen, harrasteratsu |
| Globaali esiintyminen: | harvinainen; vuonna 1997 noin 400 tammaa |
| Ominaisuudet | |
| Korkeus: | 130–135 cm |
| Värit: | yleensä hiirakko, myös hallakko |
Konik (puol. konik) on Puolasta kotoisin oleva pienikokoinen, erittäin vanha hevosrotu. Rodun on uskottu polveutuvan suoraan tarpaanista. Siihen on risteytetty myös arabialaista. Konikin säkäkorkeus on 130–140 cm. Yleisimmin konikit ovat väriltään hiirakkoja. Lähes poikkeuksetta niillä on selässään siima (tumma juova, joka ulottuu harjasta häntään) ja jaloissa seepraraitoja.
Konikin kaula on paksu ja sen lavat ovat melko pystyt. Sen runko on vahva ja syvä. Konikin selkä on leveä, takaosa lihaksikas, ja jalat hyväasentoiset. Konikin harja ja häntä ovat kaksiväriset. Valkoisia merkkejä esiintyy harvoin.
Konik on ystävällinen ja ihmisrakas, ja se tulee toimeen niukallakin rehulla. Se on yleinen niin Puolan maaseudun työhevosena kuin ratsunakin. Vasta 2000-luvulla konikia on alettu tuoda Suomeenkin, ja se on viime aikoina yleistynyt ratsuna. Suomessa konikeja on joillakin talleilla opetushevosina. Konik on hyvä hyppäämään, ja sillä on tasaiset ja vahvat askellajit. Konik on nopea oppimaan ja sopii mainiosti niin maasto-, este- kuin kouluratsuksikin tai vetohevoseksi. Konik on luonteeltaan rauhallinen.
