Koskikara

Tämä artikkeli kertoo linnusta. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Koskikara
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen

Suomessa:

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Koskikarat Cinclidae
Suku: Koskikarat Cinclus
Laji: cinclus
Kaksiosainen nimi

Cinclus cinclus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Koskikara Wikispeciesissä
  Koskikara Commonsissa

Koskikara (Cinclus cinclus) on kottaraisen kokoinen pulleahko varpuslintu, joka sukeltaa ravintonsa virtaavista vesistä. Se on Norjan kansallislintu.

Koko ja ulkonäkö

Koskikara on keskimäärin 20 senttimetriä pitkä. Koskikara on valkeaa rintalaikkua lukuun ottamatta mustanruskea ja lyhytpyrstöinen lintu. Siivet ovat lyhyet ja lento suoraviivaista. Se syöksähtelee ja sukeltelee koskissa palaten kivelle tai jään reunalle tähystämään.

Levinneisyys

Koskikarat pesivät Euroopan pohjoisimmissa osissa ja muuttavat etelämmäksi sulapaikkoihin talveksi. Suomessa pesii 250–300 paria, mutta talvehtii 5 000 – 10 000 yksilöä, jotka tulevat lähinnä Pohjois-Norjasta ja luoteis-Venäjältä. Koskikara esiintyy harvalukuisena Lapissa ja kiertelevänä Etelä- ja Keski-Suomessa.

Lisääntyminen

Cinclus cinclus

Koskikara tekee puolipallon muotoisen pesänsä kallionkoloon tai sillan rakenteisiin, munia tulee 4–6 kappaletta maalis–huhtikuussa ja ainakin etelämpänä poikueita ehtii kasvaa kaksi tai kolme kesässä. Koskikaralle voi tehdä pöntön, jonka etureuna jätetään avoimeksi kynnyslistaa lukuun ottamatta. Pönttö kiinnitetään lähelle virtaavaa vettä esimerkiksi siltaan tai kallionseinämään.

Ravinto

Koskikara pyydystää vedestä ja kaivelee pohjakivien alta vesihyönteisiä, kotiloita, äyriäisiä, nilviäisiä ja kalanpoikasia.

Nimitykset

Koskikara.

Historiallisia nimiä ovat olleet coscicarainen (Juslenius, 1745), koski-harakka (Renvall, 1826), kara, karainen, karanko, koskikara (Lönnrot, 1861). Tieteellinen nimi cinclus tulee kreikan sanasta kinklos, jota Aristoteles, Aristofanes ja eräät muut käyttivät tarkoittamaan tuntemattomaksi jäänyttä lintua, mahdollisesti västäräkkiä. Sanaa cinclus on myöhemmin käytetty rastasta muistuttavista linnuista. Viroksi koskikaran nimi on ”vesipapp”, sillä linnun väritys muistuttaa papin tummaa pukua lipereineen. lähde?