| Kropyvnytskyi (Кропивницький) |
|
|---|---|
lippu |
vaakuna |
Kropyvnytskyi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| valtio | |
| alue | Kirovohradin alue |
| Piiri | Kropyvnytskyin piiri |
| perustettu (linnoitus) | 1754 |
| Hallinto | |
| – pormestari | Volodymyr Puzakov |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 103 km² |
| Väkiluku (2013) () | 234 322 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Suuntanumero(t) | +380 |
Kropyvnytskyi (ukr. Кропивницький) on Etelä-Ukrainassa sijaitseva kaupunki. Se on samalla Kirovohradin alueen ja tähän kuuluvan Kropyvnytskyin piirin hallinnollinen keskus. Asukasluku oli 234 322 vuonna 2013.
Kaupungin nimenä on ollut aiemmin Jelisavetgrad (1752–1924), Zinovjevsk (1924–1935), Kirovo (1934–1939) ja Kirovograd eli Kirovohrad (1939–2016).

Kaupunki sijaitsee Ukrainan keskiosassa. Sen läpi virtaa Inhuljoki.
Ennen kaupungin perustamista siellä oli Zaporižžjan kasakkojen asutuksia, joista tuli myöhemmin kaupungin alueita .

Kaupungin historia alkaa vuodesta 1754, jolloin entisen Zaporižžjan Sitšin maille, lähelle Inhuljokea, rakennettiin Pyhän Elisabetin mukaan nimetty linnoitus . Vuonna 1764 se sai Elisabetin provinssin keskuksen aseman. Vuonna 1784 linnoitus purettiin ja liitettiin Jelisavetgradin kaupunkiin, joka nimettiin linnoituksen mukaan.
Vuonna 1882 Marko Kropyvnytskyi perusti kaupunkiin ensimmäisen ukrainalaisen ammattiteatterin.
Venäjän imperiumin romahtamisen, vapautumisen ja Neuvostoliiton ja Ukrainan välisen sodan (1917–1921) alkamisen jälkeen kaupunki joutui Ukrainan kansantasavallan hallintaan.
Tammikuussa 1920 Neuvostoliiton armeija valloitti kaupungin kolmannen kerran. Vuonna 1924 kaupunki nimettiin Zinovjevskiksi Grigori Zinovjevin kunniaksi. Joulukuussa 1934 kaupunki sai nimen Kirovo Sergei Kirovin mukaan. Tammikuussa 1939 nimi muutettiin Kirovohradiksi (venäjäksi Kirovograd).
Holodomorin aikana vuosina 1932–1933 kuoli 2 238 kaupunkilaista.
Kaksi vuotta Itä-Ukrainan sodan alkamisen jälkeen vuonna 2016 kaupunki nimettiin uudelleen Marko Kropyvnytskyin kunniaksi
Venäjän hyökkäyksen aikana Ukrainaan kaupunki alkoi joutua säännöllisten venäläisten ohjushyökkäysten kohteeksi. Eräs venäläisten ohjusiskujen kohteista on ollut aiemmin sotilailmailua palvellut Kanatoven lentokenttä kaupungin koillispuolella.