Kuopion Palloseura

Tämä artikkeli käsittelee Kuopion Palloseuran miesten edustusjoukkuetta. Naisten joukkueesta katso Kuopion Palloseura (naiset).
Kuopion Palloseura
Koko nimi Kuopion Palloseura
Lempinimet Keltamusta
Perustettu 16. maaliskuuta 1923
Kaupunki Kuopio
Kenttä Kuopion keskuskenttä
– kapasiteetti 4 778
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit          
keltainen, musta
Toimitusjohtaja Tomi Erola
Puheenjohtaja Vesa Kauppila
Päävalmentaja Miika Nuutinen
Kapteeni Petteri Pennanen
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Mitalit
Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019, 2024, 2025
Hopeaa Hopeaa1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023
Pronssia Pronssia1953, 2018, 2020
Suomen Cup
Kultaa Kultaa1968, 1989, 2021, 2022, 2024
Hopeaa Hopeaa2011, 2012, 2013, 2025
Liigacup
Kultaa Kultaa2006
Hopeaa Hopeaa2024

Kuopion Palloseura eli KuPS on vuonna 1923 perustettu Veikkausliigassa pelaava kuopiolainen jalkapalloseura. KuPS on voittanut Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa, Suomen Cupin viidesti ja Liigacupin kerran. KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion keskuskentällä. Seuran peliasussa paita ja sukat ovat keltaiset ja housut ovat mustat.

Historia

Pääartikkelit: Kuopion Palloseuran historia ja Kuopion jalkapallo

Seuran perustaminen ja alkuvuodet

Maaliskuussa 1923 joukko kuopiolaisia miehiä otti tavoitteekseen perustaa kaupunkiin jalkapalloon keskittyvän seuran. Seuran perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 16. maaliskuuta 1923. Seuran nimeksi päätettiin ottaa Kuopion Palloseura ja lyhenteeksi KPS. Suomen Palloliiton jäseneksi seura hyväksyttiin 28. kesäkuuta 1923.

Ensimmäiset vuodet KuPS pelasi mustavihreissä pystyraitaisissa paidoissa, valkoisissa housuissa ja mustissa sukissa. Vuonna 1935 seuran peliasun värit päätettiin muuttaa Savon väreihin eli keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiin. Seuran nimilyhenteeksi vaihtui samalla KuPS.

KuPS:n nousijajoukkue vuonna 1947.

Seura nousi pääsarjaan ensimmäistä kertaa kaudeksi 1947–1948. Vuonna 1945 seuran edustusjoukkueessa teki debyyttinsä myös 16-vuotias Aulis Rytkönen, joka edusti seuraa vuodet 1945–1952. KuPS putosi pääsarjasta ensimmäisen kauden jälkeen, mutta nousi takaisin pääsarjaan syksyllä 1948 viettäen pääsarjassa seuraavat 44 peräkkäistä kautta.

Kultaiset vuosikymmenet

KuPS:n kultaiset vuosikymmenet sijoittuvat 1950–1970 -luvuille jolloin seura saavutti viisi mestaruutta, kahdeksan hopeaa ja yhden pronssisen mitalin. Seuran ensimmäinen mitali pääsarjassa tuli kaudella 1950, jolloin seura saavutti hopeaa. KuPS:n ensimmäinen mestaruus tuli kaudella 1956. KuPS voitti toisen mestaruutensa kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1958. Molemmat mestaruudet varmistuivat Olympiastadionilla pelatuissa otteluissa.

Seuran kolmas ja ensimmäinen Kuopiossa varmistunut mestaruus tuli Väinölänniemellä lokakuussa 1966 3–0-voitolla Turun Palloseurasta. KuPS saavutti ensimmäisen Suomen Cup -mestaruutensa vuonna 1968 voittamalla Olympiastadionilla pelatussa finaalissa Kotkan Työväen Palloilijat maalein 2–1. KuPS:n neljäs mestaruus tuli kaudella 1974 ja viides mestaruus kaudella 1976.

Markku Hyvärinen ja Keijo Koistinen Helsingin Olympiastadionilla kesäkuussa 1966.

Vaikeat vuosikymmenet

KuPS pelasi pääsarjassa ilman merkittävää menestystä 1980-luvulla. 1980-luku päättyi kuitenkin lopulta seuran toiseen Suomen Cupin voittoon vuonna 1989. Olympiastadionilla lokakuussa pelatussa finaalissa KuPS otti Hakasta 3–2 voiton.

Kauden 1992 jälkeen KuPS tippui 44 peräkkäisen pääsarjakauden jälkeen sarjatasoa alemmas I divisioonaan, jossa se vietti pääosan 1990-luvusta. Kaudeksi 1998 KuPS putosi Kakkoseen yhden kauden ajaksi. 1990-luvulla seura oli jatkuvissa talousongelmissa. Seuran pelastamiseksi konkurssilta perustettiin lokakuussa 1998 KuPS Oy, joka järjesti yhdistyksen velat verottajalle.

2000-luvun alussa KuPS vietti kausia sekä Ykkösessä että Veikkausliigassa. Ykkösen mestaruudet se voitti kausina 2001, 2004, 2007. Kaudesta 2008 alkaen KuPS on pelannut Veikkausliigassa.

Kauden 2006 jälkeen KuPS oli jälleen taloudellisissa ongelmissa ja lähellä konkurssia. Seuran pelasti konkurssilta joulukuussa 2006 savolaislähtöinen investointipankkiiri Ari Lahti, joka nousi seuran pääomistajaksi.

Paluu Suomen huipulle ja Euroopan kentille

2010-luvulla KuPS vakiinnutti asemansa uudelleen pääsarjassa. Vuonna 2010 KuPS saavutti 31 vuoden tauon jälkeen mitalin yltämällä hopealle. Vuosina 2011, 2012 ja 2013 seura esiintyi kolme kertaa peräkkäin häviävänä osapuolena Suomen Cupin finaalissa.

Kausina 2017–2023 seura saavutti seitsemän peräkkäistä mitalia Veikkausliigassa. Kuudennen Suomen mestaruutensa KuPS otti kaudella 2019. Mestaruus varmistui päätöskierroksella 19. lokakuuta 2019 Turussa Kupittaan stadionilla pelatussa ottelussa, jossa KuPS voitti Interin 0–2.

KuPS voitti 32 vuoden tauon jälkeen seuran kolmannen Suomen Cupin kaudella 2021. Olympiastadionilla pelatussa finaalissa kaatui HJK rangaistuspotkukilpailussa maalein 5–4. Menestys Suomen Cupissa sai jatkoa myös vuonna 2022, jolloin KuPS kaatoi finaalissa Interin maalein 1–0. Kausina 2021–2023 KuPS tuli kolmesti peräkkäin sarjassa hopealle.

Kaudella 2024 KuPS saavutti seurahistorian ensimmäisen tuplamestaruuden. Suomen Cupin voiton seura otti Tammelan stadionilla pelatussa finaalissa Interiä vastaan jatko-ottelun jälkeen luvuin 1–2. Veikkausliigan mestaruuden KuPS ratkaisi päätöskierroksen ottelussa 1–0 voitolla HJK:ta vastaan.

Kaudella 2025 KuPS voitti ensimmäistä kertaa seurahistoriassaan peräkkäiset mestaruudet pääsarjassa. Mestaruus ratkesi viimeistä edeltävän kierroksen kotivoitolla Interistä, kun Ilves ei onnistunut voittamaan omaa otteluaan SJK:ta vastaan. Kaudella 2025 KuPS ylsi ensimmäistä kertaa historiassaan Euroopan cup -kilpailujen lohko- tai liigavaiheeseen etenemällä Konferenssiliigaan. Liigavaiheessa KuPS voitti yhden ottelun ja pelasi neljä tasapeliä, minkä ansiosta se eteni ensimmäisenä suomalaisseurana koskaan liiga- tai lohkovaiheesta jatkoon. Kaksi perättäistä Suomen-mestaruutta yhdessä Konferenssiliigan pudotuspelipaikan kanssa vakiinnuttivat seuran asemaa muiden suomalaisjoukkueiden mittatikkuna.

Seuratunnukset

Seuravaakunat

Seura käytti itsestään alkujaan lyhennettä KPS. Vuonna 1935 otettiin käyttöön nimilyhenne KuPS. Alkuperäistä logoa käytettiin kuitenkin 1970-luvulle saakka. Seura pelasi vuosikymmenten ajan ilman seuravaakunaa pelipaidassa. 1970-luvulla pelipaitaa hallitsi vaatevalmistaja Turon mainos. 1980-luvun lopulla seuravaakunan paikalla luki ainoastaan KuPS. 1990-luvulla seuran nimi sai peräänsä lisäkaneetin No Smoking Team.

1970-luvun alussa tunnuksena käytettiin hetken aikaa vaakunaa, jossa pikkulintu seisoo pallon päällä. Tämä tunnus haki inspiraatiota englantilaisseuroilta, mutta tunnus ei kuitenkaan ollut seuran virallinen seuravaakuna.

KuPS:n nykyisen seuravaakunan suunnittelivat 1970-luvulla Savon Sanomien kuvatoimittaja Mauno Hämäläinen ja graafikko Erkki Torvinen. Seuravaakuna on sijainnut toisinaan keskellä pelipaitaa ja toisinaan sydämen kohdalla. Vuonna 2014 seuravaakunasta otettiin käyttöön taitettu kolmiulotteinen muoto. Kolmiulotteisesta logosta siirryttiin takaisin perinteiseen malliin vuonna 2020.

KuPS juhlisti satavuotista historiaansa 5. toukokuuta 2023 pelatussa juhlaottelussa HJK:ta vastaan pelaamalla alkuperäisellä asulla jonka paidan rintamuksessa oli seuran alkuperäinen logo. Huhtikuussa 2025 seura lisäsi tunnukseensa tähden merkkinä miesten ja naisten edustusjoukkueiden voittamille yhteensä kymmenelle Suomen mestaruudelle.

Värit

Ensimmäiset vuodet KuPS pelasi mustavihreissä pystyraitaisissa paidoissa, valkoisissa housuissa ja mustissa sukissa. Vuonna 1935 seuran peliasun värit päätettiin muuttaa Savon väreihin eli keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin raidallisiin sukkiin. Sukkien väriksi vakiintui myöhemmin keltainen jonka lisäksi värinä on käytetty myös mustaa.

}}
1923–1935
}}
1935–
Seuran peliasujen päävärit.
Vuoden 1923 joukkue alkuperäisissä peliasuissa.

Stadionit

Pääartikkelit: Kuopion keskuskenttä ja Väinölänniemen stadion
Kuopion keskuskenttä 2. marraskuuta 2010 otetussa valokuvassa.

Kuopion keskuskenttä

KuPS pelaa kotiottelunsa nykyisin Kuopion keskuskentällä, joka avattiin alun perin toukokuussa 1939. Keskuskenttä sijaitsee Kuopion keskustan tuntumassa Mölymäellä, Haapaniemen kaupunginosassa. Seura pelasi ajoittain otteluita keskuskentällä myös 1940–1970-luvuilla. KuPS on pelannut keskuskentällä kaudesta 2005 alkaen, jolloin stadionille valmistui uusi pääkatsomo. Uuden stadionin avausottelussa 3. heinäkuuta 2005 KuPS kohtasi Hakan. Stadionin yleisöennätys on tehty 19. lokakuuta 2024 pelatussa Veikkausliigan päätöskierroksen ottelussa KuPS–HJK, jota oli seuraamassa 8 543 katsojaa.

Keskuskentän pääkatsomon kapasiteetti on 2 700 katsojaa ja päädyssä on 490 kiinteää katsomopaikkaa. Kiinteä istumapaikkakapasiteetti on yhteensä 3 190. Lisäksi stadionilla on siirrettävä puinen aurinkokatsomo. Siten stadionin istumakapasiteetti on noin 4 000 katsojaa. Pelialustana keskuskentällä on lämmitettävä tekonurmi.

Väinölänniemen stadion

KuPS:n ensimmäinen virallinen kilpaottelu pelattiin 6. syyskuuta 1923 Väinölänniemen stadionilla Varkauden Suojeluskunnan Palloilijoita vastaan. Stadionin katsomorakennus valmistui 1952. Väinölänniemi toimi seuran ensisijaisena kotistadionina kaudelle 2005 saakka. Keskuskentän tekonurmialustan uusimisen vuoksi Väinölänniemellä pelattiin kaudella 2009 neljä kotiottelua ja kaudella 2016 kaksi kotiottelua. Stadionilla on luonnonnurmi.

Muut kentät

KuPS on pelannut virallisia pääsarjan kotiotteluita myös Keskuskentän stadionin vieressä sijainneella hiekkakentällä. Kenttä oli käytössä keväisin, kun nurmikentät eivät olleet vielä pelikuntoisia. Kentällä pelattiin esimerkiksi kauden 1991 avausottelu. Kauden 1994 avausottelu taas pelattiin puolestaan Kuopio-hallissa.

1970-luvulla KuPS pelasi Euroopan Cupin kotiotteluita Mikkelin urheilupuistossa, koska Väinölänniemen stadionilta puuttui vaadittava valaistus. 2020-luvun alussa taas KuPS joutui pelaamaan Euroopan Cup -turnauksen kotiotteluita Helsingin olympiastadionilla ja Kupittaan stadionilla, koska Kuopion keskuskenttä ei täyttänyt Euroopan jalkapalloliitto UEFAn kriteereitä. Vuoden 2025 Konferenssiliigan liigavaiheen kotiottelut seura puolestaan joutui pelaamaan Tampereella Tammelan stadionilla.

Kannattajat

Banzai ja Cup-juna Iisalmesta Kuopioon vuonna 2005.

Kannattajaryhmät

Seuralla on ollut monta virallista ja epävirallista eri kaupungeissa toimivaa kannattajayhdistystä historiansa aikana. Maaningan kannatusyhdistys on tiedossa olevista KuPS:n kannatusryhmistä rekisteröity ensimmäisenä tammikuussa 1973. KuPS Supporters' Club (KSC) sai alkunsa KuPS:n 1970-luvun mestaruushuumassa ja perustettiin virallisesti 8. lokakuuta 1979. KSC:n ydinryhmä perusti vuonna 1980 Kings Soccer Clubin, jota vastaan KuPS pelasi myöhemmin kaudella 1998 pudottuaan Kakkoseen.

Kannattajatoiminta aktivoitui seuran noustua 2000-luvun alussa takaisin Veikkausliigaan. Banzai – KuPS:n kannattajat ry rekisteröitiin 4. heinäkuuta 2003, mutta toiminta hiipui 2000-luvun lopulla. 2006 perustettu KPO Crew on sittemmin vakiinnuttanut asemansa kuopiolaisessa kannattajatoiminnassa. Kannattajien katsomoksi on 2010-luvulla vakiintunut Keskuskentän pääkatsomon eteläpäädyn katsomonosa.

Kannatuslaulut

Tunnetuin seuran kannatuslaulu on vuonna 1975 ensimmäisen kerran levytetty Banzai Banzai. Kappaleen sävelsi Antti Hyvärinen, sanoitti Jukka Virtanen ja esitti alun perin Kai Hyttinen. Banzai-termin kappaleeseen keksi kuopiolaistaustainen runoilija Pekka Kejonen. Singlenä julkaistun levytyksen B-puolella oli Hyvärisen ja Virtasen tekemä kappale nimeltään Elä laakase, naatitaan!, jonka esitti Pelurit-niminen Hyvärisen johtama orkesteri.

Einin Kesä ja yö oli joukkueen tunnuslaulu seuran voittaessa kuudennen mestaruutensa vuonna 2019. Kuopion torilla järjestetyissä mestaruusjuhlissa Eini lauloi kappaleen paikalle saapuneille tuhansille kuopiolaisille. Kappale on alun perin levytetty vuonna 1985. Kappaletta on soitettu myös 2020-luvulla seuran voittamien kotiotteluiden jälkeen. Kannattajat ovat käyttäneet 2020-luvulla maalilauluna Toivo Kärjen sanoittamaa ja Esa Pakarisen levyttämää Meiltähän tämä käy -kappaletta, samannimisestä vuonna 1973 ilmestyneestä elokuvasta.

Organisaatio ja talous

KuPS yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 1999 alkaen Kuopion Palloseura Oy:lle. Seuran pääomistaja on investointipankkiiri Ari Lahti. Lahti oli mukana pelastamassa seuraa 1990-luvulla ja nousi merkittävimmäksi osakkeenomistajaksi pelastettuaan seuran uudestaan vuonna 2006. 2010–2020-luvulla Lahti on sijoittanut seuraan noin miljoona euroa vuosittain. Lahti toimi Kuopion Palloseura Oy:n hallituksen puheenjohtajana yli kymmenen vuoden ajan, kunnes luopui puheenjohtajuudesta tultuaan valituksi Suomen Palloliiton puheenjohtajaksi vuonna 2018.

Kuopion Palloseura Oy

Muut toimijat

Pelaajat ja valmentajat

Nykyinen joukkue

Tilanne 31. elokuuta 2026.

Nro Paikka Pelaaja
1 M Itävalta Johannes Kreidl
2 P Ruotsi Karl Ward
3 P Suomi Saku Heiskanen
4 P Ghana Kasim Adams
6 P Suomi Saku Savolainen
7 K Suomi Jerry Voutilainen
8 K Suomi Petteri Pennanen
9 H Ruotsi Gustav Engvall
10 K Argentiina Valentín Gasc
11 H Venezuela Jaime Moreno
12 M Suomi Hemmo Riihimäki
13 K Suomi Niilo Kujasalo
15 H Ranska Aymen Aiki
14 K Suomi Samuel Pasanen
16 K Suomi Tommi Jyry
17 K Suomi Arttu Heinonen
Nro Paikka Pelaaja
18 K Suomi Eemil Tanninen
19 H Uganda Calvin Kabuye
20 H Puola Piotr Parzyszek
21 H Suomi Joslyn Luyeye-Lutumba
22 K Gambia Saikou Touray
23 P Suomi Arttu Lötjönen
24 P Ghana Bob Nii Armah
25 P Ghana Clinton Antwi
26 K Suomi Aaro Toivonen
28 P Ranska Brahima Magassa
29 P Suomi Akseli Puukko
30 P Portugali Jorginho
32 P Suomi Rasmus Tikkanen
33 P Suomi Taneli Hämäläinen
34 K Tanska Julius Eskesen
37 M Suomi Kasperi Silen

Valmennus ja taustat

Päävalmentajat

KuPS:n pitkäaikaisin valmentaja on seuraa yhteensä 18 kauden ajan valmentanut Aaro Heikkinen. Martti Räsänen valmensi joukkuetta yli kymmenen kauden ajan. 2000-luvulla Esa Pekonen ja Jani Honkavaara ovat valmentaneet seuraa kahteen otteeseen. Kahdesti KuPS:n mestaruuteen ovat valmentaneet Martti Räsänen (1974 ja 1976) ja Jani Honkavaara (2019 ja 2024). Kertaalleen mestaruuden valmentajana ovat saaneet Aaro Heikkinen (1956), Martti Kosma (1958), pelaajavalmentaja toiminut Gunnar Boman (1966) ja Jarkko Wiss (2025).

Entiset pelaajat

Pääartikkeli: Luettelo Kuopion Palloseurassa pelanneista jalkapalloilijoista

Seurahistorian alkuvuosien kuuluisin pelaaja on ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla ammattilaisena pelannut Aulis Rytkönen. Keskuskentän vieressä nuoruutensa asunut Rytkönen oli nostamassa seuraa pääsarjaan ja saavuttamassa seurahistorian ensimmäisen mitalin 1950. Rytkönen valittiin vuoden jalkapalloilijaksi 1949, 1950 ja 1952, ja on ainut seuraa edustanut pelaaja palkinnon saadessaan. Rytkönen pelasi KuPS:ssa yhteensä kahdeksan kauden ajan tehden 68 maalia 87 ottelussa . Keskuskentän eteläpuolelta ohi menevä katu nimettiin Aulis Rytkösen kaduksi vuonna 2010 .

Muita seurahistorian ensimmäisten vuosikymmenten merkittäviä pelaajia olivat esimerkiksi ensimmäisessä mestaruusjoukkueissa 1956 ja 1958 pelannut ja mestaruusjoukkueen 1966 pelaajavalmentajana toiminut Gunnar Boman, mestaruuden 1958 voittaneessa joukkueessa pelannut Matti Hiltunen ja edustusjoukkueen maskottina aloittanut mestaruusvuoden 1966 pääsarjan maalikuningas Markku Hyvärinen. Kuopion Palloseuran kaikkien aikojen pääsarjan maalintekijätilastoa johtaa Olavi Rissanen 121 maalilla.

Ranskalainen Richard Boucher on tiettävästi ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, joka on pelannut ottelun seurassa. Boucher pelasi Aulis Rytkösen houkuttelemana kesällä 1958 yhden ystävyysottelun neuvostoliittolaisjoukkue Krylja Sovetovia vastaan . Saksalaisesta Dieter Wendlingistä tuli 1980 seuran historian ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus, joka pelasi pääsarjaottelussa.

Juniorit

KuPS:lla on juniorijoukkueet kaikissa poikien ikäluokissa. Lisäksi toimintaa on tyttöjen puolella naisten joukkueiden siirryttyä seuran alle vuonna 2018. Seuralla on omat kaupunginosajoukkueet. Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita. KuPS on yksi Suomen menestyneimmistä junioriseuroista. Vuoteen 2019 mennessä seura oli saavuttanut 14 A-poikien Suomen mestaruutta ja 8 B-poikien Suomen mestaruutta .

Saavutukset

Mestaruussarja ja Veikkausliiga

Suomen Cup

Liigacup

Ykkönen

Kakkonen

Tilastot

Pääartikkeli: Kuopion Palloseuran tilastot

Sarjasijoitukset

Kuopion Palloseuran kaudet
Kausi Sarja O V T H TM–PM P Sija Suomen Cup
1930 B-sarja 2 1 0 1 9–4
1931 Savon piirisarja 4 4 0 0 23–3 8 1
B-sarja (karsinta) 2 1 0 1 6–5
1932 Savon piirisarja 5 4 1 0 28–4 9 1
B-sarja 5 1 0 4 10–11 2 6
1933 Savon piirisarja 5 3 2 0 13–2 8 1
B-sarja (karsinta) 2 2 0 0 7–2
B-sarja 5 0 1 4 3–11 1 6
1934 Savon piirisarja 5 5 0 0 14–1 10 1
B-sarja 5 3 1 1 9–5 7 3
1935 Savon piirisarja 16 4 0 2 16–6 8 2
B-sarja 5 2 3 0 12–4 7 2
B-sarja (loppusarja) 3 0 0 3 4–8 0 4
1936 Itä–Länsi-sarja 10 4 2 4 32–25 10 4
1937 Itä–Länsi-sarja 10 4 3 3 13–12 11 3
1938 Itä–Länsi-sarja 8 4 2 2 20–11 10 3
1939 Itä–Länsi-sarja (runkosarja) 10 9 0 1 36–9 18 1
Itä–Länsi-sarja (nousukarsinta) 2 0 0 2 2–8
1940–1941 B-sarja 14 9 2 3 45–21 20 3
1942 Suomensarjaa ei pelattu
1943–1944 KuPS ei osallistunut Suomensarjaan pelaajavaikeuksien johdosta
1945–1946 Suomensarja (karsintasarja) 7 7 0 0 37–13 14 1
Suomensarja (runkosarja) 14 4 1 9 30–39 9 7
Suomensarja (karsinta) 1 1 0 0 7–0
1946–1947 Suomensarja (runkosarja) 14 12 2 0 46–13 26 1
Suomensarja (karsintasarja) 3 1 2 0 7–4 4 2
1947–1948 Mestaruussarja 14 4 3 7 32–32 11 7
1948 Suomensarja 14 12 0 2 36–16 24 1
1949 Mestaruussarja 22 7 5 10 38–41 19 8
1950 Mestaruussarja 18 11 0 7 46–39 22 2
1951 Mestaruussarja 18 8 2 8 38–35 18 5
1952 Mestaruussarja 18 7 4 7 28–31 18 5
1953 Mestaruussarja 18 9 3 6 32–25 21 3
1954 Mestaruussarja 18 8 6 4 38–23 22 2
1955 Mestaruussarja 18 7 6 5 38–21 20 4 Puolivälierä
1956 Mestaruussarja 18 11 5 2 31–12 27 1 Puolivälierä
1957 Mestaruussarja 18 8 3 7 28–34 19 4 1. kierros
1958 Mestaruussarja 18 13 0 5 40–22 26 1 Puolivälierä
1959 Mestaruussarja 18 9 3 6 37–30 21 4 Välierä
1960 Mestaruussarja 22 8 7 7 47–47 23 6 –
1961 Mestaruussarja 22 8 3 11 40–45 19 9 1. kierros
1962 Mestaruussarja 22 7 9 6 35–28 23 5 1. kierros
1963 Mestaruussarja 22 8 6 8 29–31 22 6 –
1964 Mestaruussarja 22 13 4 5 39–21 30 2 2. kierros
1965 Mestaruussarja 22 8 6 8 25–28 22 6 3. kierros
1966 Mestaruussarja 22 12 5 5 41–23 29 1 –
1967 Mestaruussarja 22 12 6 4 28–17 30 2 3. kierros
1968 Mestaruussarja 22 11 3 8 39–29 25 4 Mestaruus
1969 Mestaruussarja 22 13 6 3 47–24 32 2 Välierä
1970 Mestaruussarja 22 10 7 5 35–25 27 4 3. kierros
1971 Mestaruussarja 26 11 5 10 45–34 27 7 3. kierros
1972 Mestaruussarja 22 12 2 8 37–31 26 4 3. kierros
1973 Mestaruussarja 22 10 6 6 34–22 26 4 1. kierros
1974 Mestaruussarja 22 13 7 2 62–30 33 1 Puolivälierä
1975 Mestaruussarja 22 12 6 4 40–24 30 2 2. kierros
1976 Mestaruussarja 22 13 6 3 40–21 32 1 1. kierros
1977 Mestaruussarja 22 12 2 8 40–35 26 2 1. kierros
1978 Mestaruussarja 22 9 3 10 33–31 21 7 Välierä
1979 Mestaruussarja (runkosarja) 22 12 5 5 38–25 29 2 Välierä
Mestaruussarja (loppusarja) 29 17 6 6 58–33 40 2
1980 Mestaruussarja (runkosarja) 22 7 3 12 28–45 17 8 1. kierros
Mestaruussarja (loppusarja) 7 0 2 5 35–63 11 8
1981 Mestaruussarja (runkosarja) 22 10 3 9 34–37 23 8 Välierä
Mestaruussarja (loppusarja) 7 1 4 2 46–50 18 7
1982 Mestaruussarja (runkosarja) 22 8 5 9 24–41 21 8 1. kierros
Mestaruussarja (loppusarja) 7 1 3 3 31–51 16 8
1983 Mestaruussarja (runkosarja) 22 7 4 11 27–31 18 9 1. kierros
Mestaruussarja (loppusarja) 7 6 0 1 19–5 16 1
1984 Mestaruussarja 22 6 7 9 25–32 19 9 7. kierros
1985 Mestaruussarja 22 10 5 7 42–27 25 6 7. kierros
1986 Mestaruussarja 22 7 4 11 23–38 18 10 Välierä
1987 Mestaruussarja 22 8 5 9 34–39 21 8 6. kierros
1988 Mestaruussarja (runkosarja) 22 3 8 11 18–30 14 11 Välierä
Mestaruussarja (loppusarja) 27 4 12 11 24–34 20 5
Mestaruussarja (karsinta) 2 1 1 0 4–3
1989 Mestaruussarja (runkosarja) 22 9 5 8 30–30 23 9 Mestaruus
Mestaruussarja (loppusarja) 27 12 5 10 39–37 29 1
1990 Futisliiga (runkosarja) 22 8 8 6 24–22 24 4 Välierä
Futisliiga (pudotuspelit) 2 2 0 0 1–3
1991 Futisliiga 33 8 13 12 54–54 37 10 6. kierros
1992 Veikkausliiga 33 8 7 18 33–56 31 12 7. kierros
1993 Ykkönen 22 13 4 5 42–20 43 1 7. kierros
Liigakarsinta 7 3 2 2 15–10 11 3
1994 Veikkausliiga 26 6 2 18 24–59 20 14 7. kierros
1995 Ykkönen 26 6 7 13 27–36 25 12 7. kierros
1996 Ykkönen 27 8 8 11 39–37 32 7 6. kierros
1997 Ykkönen (runkosarja) 18 6 4 8 12–18 22 7 6. kierros
Ykkönen (loppusarja) 22 7 6 9 19–22 27 3
Ykkönen (karsintasarja) 2 0 2 0 1–1 2 2
1998 Kakkonen 22 16 1 5 52–20 49 1 4. kierros
1999 Ykkönen (runkosarja) 18 7 5 6 29–24 26 4 5. kierros
Ykkönen (loppusarja) 9 3 2 4 16–21 12 7
2000 Ykkönen (runkosarja) 18 15 2 1 44–9 47 1 4. kierros
Ykkönen (loppusarja) 9 6 2 1 18–11 25 1
2001 Veikkausliiga 33 9 10 14 37–48 37 8 5. kierros
2002 Veikkausliiga (runkosarja) 22 6 6 10 26–30 24 9 6. kierros
Veikkausliiga (karsintasarja) 7 4 1 2 14–4 16 1
2003 Veikkausliiga 26 4 6 16 25–57 18 14 6. kierros
2004 Ykkönen 26 16 6 4 51–22 54 1 5. kierros
2005 Veikkausliiga 26 8 5 13 32–45 29 10 6. kierros
2006 Veikkausliiga 24 5 4 15 18–41 19 13 Puolivälierä
2007 Ykkönen 26 16 8 2 44–17 56 1 6. kierros
2008 Veikkausliiga (runkosarja) 26 4 7 15 26–56 19 13 Puolivälierä
Veikkausliiga (karsinta) 2 1 1 0 2–1
2009 Veikkausliiga 26 6 5 15 29–53 23 12 Puolivälierä
2010 Veikkausliiga 26 15 3 8 45–36 48 2 Välierä
2011 Veikkausliiga 33 10 10 13 44–55 40 6 Hopea
2012 Veikkausliiga 33 10 6 17 39–53 36 10 Hopea
2013 Veikkausliiga 33 11 8 14 43–42 41 7 Hopea
2014 Veikkausliiga 33 11 11 11 44–44 44 7 Puolivälierä
2015 Veikkausliiga 33 9 11 13 32–40 38 9 Välierä
2016 Veikkausliiga 33 14 7 12 37–31 49 7 Puolivälierä
2017 Veikkausliiga 33 16 8 9 51–36 56 2 Puolivälieräkarsinta
2018 Veikkausliiga 33 17 7 9 56–37 58 3 Puolivälierä
2019 Veikkausliiga (runkosarja) 22 11 7 4 39–23 40 2 Lohkovaihe
Veikkausliiga (loppusarja) 27 15 8 4 46–24 53 1
2020 Veikkausliiga 22 12 5 5 39–26 41 3 Puolivälierä
2021 Veikkausliiga (runkosarja) 22 15 4 3 38–14 49 1 Mestaruus
Veikkausliiga (loppusarja) 27 17 7 3 46–20 58 2
2022 Veikkausliiga (runkosarja) 22 14 5 3 36–16 47 2 Mestaruus
Veikkausliiga (loppusarja) 27 17 6 4 43–21 57 2
2023 Veikkausliiga (runkosarja) 22 13 4 5 34–15 43 2 Puolivälierä
Veikkausliiga (loppusarja) 27 16 5 6 41–20 53 2
2024 Veikkausliiga (runkosarja) 22 13 5 4 39–22 44 1 Mestaruus
Veikkausliiga (loppusarja) 27 17 5 7 46–24 56 1
2025 Veikkausliiga (runkosarja) 22 13 5 4 39–23 44 4 Hopea
Veikkausliiga (loppusarja) 32 20 7 5 62–34 67 1

Lähteet: Kuopion Palloseura , Karjalainen & Huttunen (2005), Veikkausliiga , Transfermarkt ja Finland Football .

Euroopan Cup-ottelut

KuPS sijoittuu vuosien 2020–2025 eurooppalaisten seurojen keskinäisessä UEFA:n seurapisterankingissa sijalle 156.

Kuopion Palloseuran Euroopan Cup-ottelut
Kausi Kilpailu Kierros Maa Vastustaja Tulos
1959–1960 Euroopan Cup PR Saksa Eintracht Frankfurt KuPS vetäytyi
1967–1968 Euroopan Cup 1R Ranska AS Saint-Étienne 0–3, 2–0
1969–1970 Cup-voittajien Cup 1R Portugali Académica de Coimbra 0–1, 0–0
1975–1977 Euroopan Cup 1R Puola Ruch Chorzów 2–2, 0–5
1976–1977 Uefa Cup 1R Ruotsi Östers IF 3–2, 2–0
1977–1978 Euroopan Cup 1R Belgia Club Brugge KV 0–4, 5–2
1978–1979 Uefa Cup 1R Tanska Boldklubben 1903 2–1, 4–4
2R Tanska Esbjerg fB 0–2, 4–1
1980–1981 Uefa Cup 1R Ranska AS Saint-Étienne 0–7, 7–0
1990–1991 Cup-voittajien Cup 1R Neuvostoliitto Kiovan Dynamo 2–2, 4–0
2011–2012 Eurooppa-liiga 2QR Romania Gaz Metan 1–0, 2–0
2012–2013 Eurooppa-liiga 1QR Wales Llanelli Town AFC 2–1, 1–1
2QR Israel Maccabi Netanya FC 1–2, 0–1
3QR Turkki Bursaspor 1–0, 6–0
2018–2019 Eurooppa-liiga 1QR Tanska FC Kööpenhamina 0–1, 1–1
2019–2020 Eurooppa-liiga 1QR Valko-Venäjä FC Vitebsk 2–0, 1–1
2QR Puola KP Legia Varsova 0–0, 1–0
2020–2021 Mestarien liiga 1QR (v) Norja Molde FK 5–0
Eurooppa-liiga 2QR (k) Slovakia ŠK Slovan Bratislava 0–0 (jo. 1–1, rp. 4–3)
3QR (k) Liettua FK Sūduva 2–0
PO (v) Romania CFR Cluj 3–1
2021–2022 Konferenssiliiga 1QR Armenia FC Noah 5–0, 1–0
2QR Ukraina FC Vorskla Pultava 2–2, 2–2 (jo. 0-1)
3QR Kazakstan FK Astana 1–1, 3–4
PO Saksa 1. FC Union Berlin 0–4, 0–0
2022–2023 Konferenssiliiga 1QR Georgia FC Dila Gori 2–0, 0–0
2QR Moldova FC Milsami Orhei 2–2, 1–4
3QR Sveitsi BSC Young Boys 0–2, 3–0
2023–2024 Konferenssiliiga 2QR Irlanti Derry City FC 3–3, 2–1
2024–2025 Konferenssiliiga 1QR Luxemburg FC UNA Strassen 5–0, 0–0
2QR Norja Tromsø IL 0–1, 1–0
2025–2026 Mestarien liiga 1QR Moldova FC Milsami Orhei 1–0, 0–0
2QR Kazakstan FK Kairat 2–0, 3–0
Eurooppa-liiga 3QR Latvia FK RFS 1–0, 1–2
PO Tanska FC Midtjylland 0–2, 4–0
Konferenssiliiga Liiga (k) Kosovo KF Drita 1–1
Liiga (v) Islanti Breiðablik UBK 0–0
Liiga (k) Slovakia ŠK Slovan Bratislava 3–1
Liiga (v) Puola Jagiellonia Białystok 1–0
Liiga (k) Sveitsi FC Lausanne-Sport 0–0
Liiga (v) Englanti Crystal Palace FC 2–2
KPO Puola KKS Lech Poznań 0–2, 1–0
2026–2027 Mestarien liiga 1QR Pohjois-Makedonia FK Vardar 0–2 (jo. 2–1), 0–2
2QR Azerbaidžan Sabah FK 0–2, 1–0
Eurooppaliiga 3QR Romania CS Universitatea Craiova 1–1, 2–1
Konferenssiliiga PO Irlanti Shamrock Rovers FC 1–0, 1–1
Liiga (k) Turkki Trabzonspor 2–4
Liiga (v) Bosnia ja Hertsegovina FK Borac Banja Luka
Liiga (k) Belgia KAA Gent
Liiga (v) Portugali SC Braga
Liiga (k) Bulgaria TsSKA Sofia
Liiga (v) Tanska FC Nordsjælland

Selitteet: PR = alkukierros, 1R = 1. kierros, 1QR = 1. karsintakierros, PO = play-off -kierros, KPO = pudotuspelien 1. kierros KuPS:n kotiottelun mainittu ensin. Lähteet: Kuopion Palloseura , Karjalainen & Huttunen (2005) , Uefa ja Transfermarkt .

Pelaajatilastot

Kuopion Palloseurassa eniten pääsarjaotteluita on pelannut Tuomo Hyvärinen, joka pelasi 275 ottelua. Eniten sarjaotteluita KuPS:ssa on pelannut Ilja Venäläinen, joka pelasi yhteensä 324 ottelua kolmella ylimmällä sarjatasolla kaudesta 1998 alkaen .

Eniten maaleja Kuopion Palloseuran pelaamissa virallisissa otteluissa on tehnyt seuraa myöhemmin pitkään valmentanut Aaro Heikkinen, joka pelasi 186 ottelua ja teki 126 maalia 1920–1940 -luvuilla . Aaro Heikkinen ei pelannut kuitenkaan yhtään pääsarjaottelua. Pääsarjassa eniten maaleja seurassa on tehnyt Olavi Rissanen, joka pelasi KuPS:ssa 248 ottelua tehden niissä 121 maalia. Seuran yhden kauden pääsarjamaalien ennätystä jakavat 16 maalilla Markku Hyvärinen, Olavi Rissanen ja Rasmus Karjalainen.

Eniten pääsarjaotteluita
#PelaajaPääsarjakaudetOttelut
1Tuomo Hyvärinen1980–1991275
2 Saku Savolainen 2013– 264
3Antero Kostilainen1955, 1957–1970257
4Olavi Rissanen1970–1981248
5Gunnar Boman1952, 1955–1968241
6 Ilja Venäläinen 2001–2003, 2008–2013 234
7 Miikka Ilo 2008–2015 211
8 Petteri Pennanen 2008, 2015–2020, 2024– 209
9 Ilkka Heikkinen 1952–1963 207
10 Pertti Hänninen 1959–1972 205
 Eniten pääsarjamaaleja
#PelaajaPääsarjakaudetMaalit
1Olavi Rissanen1970–1981121
2Antero Kostilainen1955, 1957–197087
3Ossi Loikkanen1972–197970
4 Ilja Venäläinen 2001–2003, 2008–2013 58
5Jukka Turunen1986–199450
6 Esa Heiskanen 1971–1976, 1978–1981 48
7 Aulis Rytkönen 1947, 1949–1952 46
7 Matti Hiltunen 1958–1963, 1965 46
9 Markku Hyvärinen 1960–1963, 1965–1967, 1969, 1971 45
10 Petteri Pennanen 2008, 2015–2020, 2024– 44

Lähteet: Kuopion Palloseura , Karjalainen & Huttunen (2005) , Vehviläinen (2025), Alaja (2009) ja Veikkausliiga .

Pelaajatilastot päivitetty 14.12.2025. Tilastot eivät sisällä karsintaotteluita.

Muut lajit

Vaikka jalkapallo oli seuran päälaji, saivat omat jaostonsa seuran alkuvuosina myös tennis, pesäpallo ja jääpallo. 1940-luvulla myös jääkiekko tuli KuPS:n ohjelmaan. Vuonna 1947 KuPS saavutti paikan jääkiekon Suomensarjassa ja kaudeksi 1953–1954 seura nousi pääsarjaan ensimmäisenä kuopiolaisena seurana. Jääkiekon pyörittäminen kuitenkin rasitti seuran taloutta, joten vuonna 1956 jääkiekkotoiminta ja sarjapaikka myytiin KalPalle 75 000 markan summalla.

1980-luvun lopussa KuPS teki yhteistyösopimuksen lentopallon pääsarjassa pelanneen Kuopiovolleyn kanssa, jonka nimeksi tuli KuPS-Volley. Seura hallitsi lentopallon pääsarjaa 1990-luvulla voittaen kahdeksan mestaruutta, mutta meni konkurssiin vuonna 2001.

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 Joukkueet: KuPS Veikkausliiga. Viitattu 10.1.2025.
  2. 1 2 3 4 Historia & Saavutukset KuPS - Kuopion Palloseura. Viitattu 13.4.2024.
  3. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005.
  4. ↑ Tuunanen s. 11
  5. 1 2 3 Alaja, Erkki: Monsieur Magic - Aulis Rytkönen, s. 1-281. Teos, 2009. ISBN 978-951-851-185-7
  6. ↑ Tuunanen s. 13
  7. ↑ Tuunanen s. 19–21
  8. ↑ Tuunanen s. 21–22
  9. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Tilastot ja taulukot KuPS - Kuopion Palloseura. Viitattu 12.4.2024.
  10. ↑ Karjalainen s. 65
  11. ↑ Taipale, Taru. Arvopaperi-lehti, Huhtikuu nro 4/2008.
  12. ↑ Veikkausliiga www.veikkausliiga.com. Viitattu 12.4.2024.
  13. ↑ ​KuPS vei Suomen Cupin 2021 – HJK kaatui rangaistuspotkuilla 8.5.2021. Veikkausliiga.
  14. ↑ KuPS voitti Suomen cupin! 17.9.2022. Ilta-Sanomat.
  15. ↑ Palloliitto: Kuopion Palloseura voitti Miesten Suomen Cupin 2024 palloliitto.fi. 21.9.2024.
  16. 1 2 KuPS: Kuo­pion Pal­lo­seu­ra on Suo­men mes­ta­ri 2024 kups.fi. 20.10.2024.
  17. ↑ Leinonen, Otto: KuPS on Suomen mestari! Savon Sanomat. 3.11.2025. Viitattu 7.11.2025.
  18. ↑ MTV Urheilu, STT: KuPS tyrmättiin tylysti – Konferenssiliiga kutsuu MTV. 28.8.2025. Viitattu 8.11.2025.
  19. ↑ Oivio, Janne: Valtavan sisukas KuPS teki Lontoossa suomalaista jalkapallo­historiaa 19.12.2025. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.12.2025.
  20. ↑ Kilpeläinen, Juuso: Tilastopalvelulla naurettava käsitys Veikkausliigasta – tässä on Suomen ”paras” joukkue SuomiFutis. 22.3.2026. Viitattu 23.3.2026.
  21. ↑ Apu: Jalkapallon SM-sarja: Kuopion Palloseura. Apu-lehti, 1973.
  22. 1 2 3 Jägerskiöld Nilsson, Leonard & Lahti, Petri (Renvall, Tuomas käänt.): Jalkapallon seuravaakunat: joukkueiden viralliset tunnukset ja niiden historia, s. 166. Helsinki: Minerva Kustannus, 2018. ISBN 978-952-312-691-6
  23. ↑ 100 tarinaa KuPSista - Osa 55 - Mauno Hämäläinen 6.4.2024. Savon Sanomat.
  24. ↑ KuPS palaa vanhaan logoon Veikkausliiga. 17.3.2020. Viitattu 10.1.2025.
  25. ↑ KuPS: KuPS lisää tähden logoon kups.fi. 3.4.2025.
  26. ↑ Banzine III/2006. BANZAI - KuPSin kannattajat ry. 2006. 24 s.
  27. ↑ Ottelutilastot, KuPS Veikkausliiga, viitattu 15.2.2014.
  28. 1 2 Ry:n perustiedot PRH. Viitattu 16.4.2014.
  29. 1 2 Kettunen, Jari (puh.joht). KuPS SC 1980-81, KuPS SC:n toisen toimintavuoden 1981 päätteeksi laadittu katsaus yhdistyksen toimintaan. 1981.
  30. ↑ KuPS joutuu pelaamaan pian satojen kilometrien päässä kotikentästään – näin Tampere varautuu kuopiolaisten europeleihin Yle Uutiset. 18.8.2025. Viitattu 7.11.2025.
  31. ↑ KuPS-kannattajat KuPS - Kuopion Palloseura. Viitattu 14.4.2024.
  32. ↑ Virtanen ja KuPS Banzine. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 4.2.2014.
  33. ↑ Tapio Hartikainen: Legendaarinen kannatuslaulu täyttää 40 vuotta Savon Sanomat. 2.6.2015.
  34. ↑ Veikkausliigan mestaruus ratkaistaan jättiyleisön edessä – raikuuko Uuno-elokuvista tuttu klassikkokappale tänään Kuopion illassa? "Olen kuullut huhuja" mtvuutiset.fi. 19.10.2019. Viitattu 16.6.2021.
  35. ↑ KuPSin mestaruusjuhlat täyttivät Kuopion torin – Petteri Forsellilta velmut videoterveiset mestariveskarille: ”Et sä mun vetoja kiinni saa” Ilta-Sanomat. 25.10.2019. Viitattu 16.6.2021.
  36. ↑ Kari Haavisto: KuPSin pääomistaja Ari Lahti lataa: "Ilman stadionia on turha haaveilla isosta menestyksestä" 9.11.2023. Savon Sanomat.
  37. ↑ Ari Lahti pelastaa KuPS:n osakeyhtiön Turun Sanomat. 02.12.2006.
  38. ↑ Juha Kanerva: SS: Miljonääriltä tyly ilmoitus – ”En viitsi joka vuosi” Ilta-Sanomat. 22.10.2023.
  39. ↑ Palloliiton puheenjohtajaksi valittu Ari Lahti jatkaa KuPSin pääomistajana – väistyy seuran johdosta Ilta-Sanomat. 20.1.2018.
  40. ↑ KuPS Oy yhteystiedot Kuopion Palloseura. Viitattu 3.4.2024.
  41. ↑ KuPS ja PK-37 aloittavat laajan yhteistyön 3.3.2010. YLE.
  42. ↑ Joukkueet: KuPS Veikkausliiga. Viitattu 31.8.2026.
  43. ↑ Joukkue 2026 Kuopion Palloseura. Viitattu 31.8.2026.
  44. ↑ KuPS toimintakertomus 13.2.1945 – 31.1.1946
  45. ↑ Vehviläinen, 2025 s. 142
  46. ↑ 100 tarinaa KuPSista - Osa 69 - Veikko Jokinen Savon Aallot. Viitattu 13.12.2025.
  47. ↑ Valmennustiimi alkaa olla koossa pelikautta 2017 varten 15.12.2016. Kuopion Palloseura. Viitattu 21.12.2016.
  48. ↑ Si­mo Va­la­ka­rin pää­val­men­ta­ja­so­pi­mus on pu­ret­tu kups.fi. 13.1.2023.
  49. ↑ Ari Virtanen: KuPS löysi uuden päävalmentajan 19.1.2023. Ilta-Sanomat.
  50. ↑ Joel Sippola: Pikapotkut saanut KuPS-valmentaja harmitteli erityisesti yhtä asiaa – omistaja kertoo, miksi hän sai lähteä 22.4.2023. Yle.
  51. ↑ Miika Nuutinen Kuopion Palloseuran päävalmentajaksi kups.fi. 20.12.2025.
  52. ↑ Ilja Venäläinen: KuPS-historiaa x.com. Viitattu 15.4.2024.
  53. ↑ Aulis Rytköselle oma katu Kuopioon 10.5.2010.
  54. 1 2 Vehviläinen, Mikko: Hilima - Kirja pallotaituri Matti Hiltusesta ja kuopiolaisjalkapalloilun naatiskeluvuosista, s. 1-195. Mikko Vehviläinen, 2025. ISBN 978-952-88-1141-1
  55. ↑ Karjalainen s. 30
  56. ↑ Karjalainen s. 198
  57. ↑ Heikki Pietarinen: Finland - List of Youth Champions rsssf.org. 28.11.2019.
  58. ↑ Veikkausliigan joukkuetilastot Veikkausliiga. Viitattu 23.4.2024.
  59. 1 2 Kuopion Palloseura - Cup History Transfermarkt. Viitattu 23.4.2024.
  60. ↑ National Cup 2019. finlandfootball.net/. Viitattu 23.4.2024.
  61. ↑ UEFA rankings UEFA. 8.4.2024. Viitattu 8.4.2024.
  62. ↑ Uefa Champions League: KuPS History Uefa. Viitattu 23.4.2024.
  63. ↑ Uefa Europa League: KuPS History Uefa. Viitattu 23.4.2024.
  64. ↑ Uefa Conference League: KuPS History Uefa. Viitattu 23.4.2024.
  65. ↑ Tuunanen s. 128
  66. ↑ Pelaajatilastot Veikkausliiga. Viitattu 14.12.2025.

Aiheesta muualla


Jalkapallon Suomen mestarit
1900-luku
1910-luku
1920-luku
1930-luku
1940-luku
1950-luku
1960-luku
1970-luku
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku