Kultapiisku

Kultapiisku
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Piiskut Solidago
Laji: virgaurea
Kaksiosainen nimi

Solidago virgaurea
L.
Katso myös

  Kultapiisku Wikispeciesissä
  Kultapiisku Commonsissa
Pölytys

Kultapiisku (Solidago virgaurea) on keski- ja myöhäiskesästä kukkiva, monivuotinen asterikasvi. Kultapiisku on kauppayrtti. Kasvista saadaan myös keltaista väriainetta.

Kultapiiskusta tunnetaan 14 alalajia, joista Suomessa kasvaa kaksi. Pohjois-Lapissa yleisesti kasvava alalaji on nimeltään pohjankultapiisku (Solidago virgaurea subsp. lapponica), kun taas etelämpänä kasvava alalaji on metsäkultapiisku (Solidago virgaurea subsp. virgaurea). Pohjankultapiisku on 5–60 senttiä korkea ja suurikukkaisempi kuin 30–100 sentin korkuinen metsäkultapiisku.

Ulkonäkö ja koko

Toisinaan kultapiisku on vain vaaksankorkuinen ja, varsinkin varjoisemmassa kasvupaikassa, kukinnoiltaan vaatimaton, mutta se voi kasvaa myös metrin korkuiseksi, komeasti kukkivaksi ja monivartiseksi pensaaksi. Kukinta-aikaa ovat heinä-syyskuu. Kultapiiskun tyvilehdet ovat kapeansoikeita ja sahalaitaisia, kun taas varsilehdet ovat kapeat ja ruodittomat.

Elinympäristö

Kultapiisku viihtyy monenlaisissa kasvuympäristöissä, ja sen saattaa tavata esimerkiksi tienvierustalta, kangasmetsästä tai lettosuolta. Se esiintyykin yleisenä koko Suomessa. Se vaatii paljon valoa, ja metsän varjoisissa osissa se jää kukkimattomaksi lehtiruusukkeeksi.

Levinneisyys

Kultapiiskua tavataan suuressa osassa Eurooppaa ja Länsi-Aasiassa, mutta ei Espanjassa, Portugalissa eikä Italian eteläosissa.

Käyttö

Kultapiiskua on käytetty rohtona virtsatieongelmien hoitoon. Liiallisesti käytettynä se on myrkyllistä. Värikasvina siitä saadaan kullankeltaista väriä. Jauhettu kultapiisku, josta keitetään teetä, kuuluu luontaistuotevalikoimaan. Virtsatietulehdusten lisäksi sitä on käytetty lääkkeenä myös sisäisiin verenvuotoihin ja hengityselinsairauksiin.

Kultapiiskua on käytetty perinteisenä koristekasvina, mutta sukulaislajeista isopiiskusta ja kanadanpiiskusta on tullut suositumpia. Nämä alkujaan pohjoisamerikkalaiset piiskut ovat kansallisesti haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja, joiden hallussapito, kasvatus, kuljetus, markkinoille saattaminen, välittäminen taikka myynti tai muuten luovuttaminen on kiellettyä.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Solidago virgaurea L. The Plant List. Viitattu 13.9.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 112.)
  3. 1 2 3 4 Kultapiisku (Solidago virgaurea) LuontoPortti. Viitattu 13.9.2019.
  4. ↑ Arne Anderberg: Gullris Den virtuella floran. Viitattu 21.3.2021. (ruotsiksi)
  5. ↑ Kultapiisku Yrttitarha. Viitattu 21.3.2021.
  6. ↑ Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 138-139. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0
  7. ↑ Kanadanpiisku Vieraslajit. Viitattu 21.3.2021.

Aiheesta muualla