| Kurtuusit | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Tokkokalat Gobiiformes |
| Alalahko: | Kardinaaliahvenkalat Apogonoidei |
| Heimo: | Kurtuusit Kurtidae Bleeker, 1859 |
| Katso myös | |
Kurtuusit (Kurtidae) on tokkokalojen lahkoon kuuluva kalaheimo, joka esiinty Australiassa ja Kaakkois- ja Itä-Aasiassa.
Kurtuusien heimoon kuuluu kaksi lajia kurtuusi (Kurtus gulliveri) ja intiankurtuusi (Kurtus indicus). Ne ovat ulkomuodoltaan ahvenkalojen ja limapääkalojen (Beryciformes) välimuotoja. Evolutiivisesti ne ovat läheisintä sukua kardinaaliahvenille (Apogonidae) ja sijoittuvat niiden kanssa tokkokalojen lahkoon (Gobiiformes). Lajeista kurtuusi on kookkaampi ja voi kasvaa noin 60 cm:n pituiseksi. Ruumiinmuodoltaan kurtuusit ovat korkearuumiisia ja litteitä kaloja. Koiraalla on otsassaan koukkumainen lisäke ja selkeä kyttyrä. Kurtuuseilla on yksi selkäevä, peräevä on pitkä ja pyrstöevä selkeästi haarautunut. Lajien kylkiruodot ympäröivät uimarakkoa ja sulkevat sen.
Kurtuusia tavataan Pohjois-Australian ja Uuden-Guinean voimakkaasti virtaavista joista sekä rannikkoseudun murtovesistä. Intiankurtuusi on mereisempi ja sitä tavataan Intian rannikolta Kiinaan saakka. Kurtuusien levinneisyys on varsin laikuttainen ja ne liikkuvat pienehköinä parvina. Lajien ravintoa ovat pienet kalat ja äyriäiset. Koiraiden otsan koukkumaisella lisäkkeellä ja kyttyrällä on tehtävänsä lisääntymisessä ja naaraan hedelmöittyneet mätimunat kiinnittyvät koiraan otsaan. Muuten kurtuusien elintavoista on hyvin vähän tietoa. Lajeja käytetään paikoitellen ruokakaloina ja niiden lihan sanotaan olevan hyvänmakuista.