Kurvelesh

Kurvelesh on maantieteellinen ja kansatieteellinen alue Albanian lounaisosassa. Se rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa Vjosan, idässä Drinon, etelässä Kardhiqin ja lännessä Shushican ja Borshin laaksoihin. Alue jakautuu Gjirokastërin maakuntaan kuuluvaan Ylä-Kurveleshiin ja Vlorën maakuntaan kuuluvaan Ala-Kurveleshiin. Sen pinta-ala on noin 700 neliökilometriä ja keskikorkeus 900 metriä merenpinnasta.

Kurvelesh on etupäässä kalkkikivestä ja osittain flyssistä muodostunut karu vuoristoalue. Sen korkein kohta on Këndrevicën huippu Gribëvuorella (2 122 metriä). Ylä-Kurveleshiä leimaavat syvät jokilaaksot, kapeat rotkot ja jopa 150 metriä syvät kanjonit. Shushican ja Borshin yläjuoksut käsittävän Ala-Kurveleshin vuoret kohoavat yli 1 500 metriin. Alueella esiintyy paljon karsti-ilmiöitä.

Kurvelesh on yksi Albanian sateisimmista alueista (vuotuinen sademäärä Kuçissa on 2 400 millimetriä), mutta karstimaan takia siellä on vähän pintavesiä. Alueen reunoilla kalkkikiven ja flyssin rajalla on voimakkaita karstilähteitä, joista saavat alkunsa muun muassa Bënça-, Borsh-, Shushica-, Smokthina- ja Kardhiqjoet. Karstin takia myös puusto on vähäistä, mutta alueella on hyviä kesälaitumia lääke- ja maustekasveineen. Talvet ovat melko kylmiä ja kesät kuumia.

Seudun nimityksen uskotaan juontavat albanialaisesta Korvesej-heimosta, joka asutti Labërin aluetta varhaisella keskiajalla. Kurvelesh kuului sittemmin Himarën vakutuspiiriin, ja 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa monet rannikkoseudun asukkaat siirtyivät sinne pakoon turkkilaisvaltaa. Vuonna 1847 siellä syttyi Zenel Gjolekan johtama kapina, joka levisi muualle Etelä-Albaniaan.

Kurveleshin perinteinen pääelinkeino on lampaiden ja vuohien kasvatus. Alueen asukkaat tunnetaan maito- ja villatuotteistaan. Ylä-Kurveleshissa viljellään omenia, luumuja ja pähkinöitä ja Ala-Kurveleshissa sitrushedelmiä, oliiveja, viikunoita ja muita hedelmiä. Kurvelesh on myös hallintoyksikkö Tepelenën kunnassa.

Lähteet