Kuuloharha on kuuloaistiin liittyvä aistiharha, jossa kuulija joko havaitsee ärsykkeitä, joita ei oikeasti ole olemassa tai tulkitsee niitä epätäydellisesti. Niiden tutkiminen on osa psykoakustiikkaa.
Kuuloharhailmiöitä käytetään hyväksi esimerkiksi häviöllisessä äänenpakkauksessa, jossa digitaalinen äänidata pyritään tiettyä algoritmia käyttäen pakkaamaan pieneen tilaan siten, että se kuulostaa mahdollisimman tarkasti alkuperäiseltä äänitteeltä. Tämä tapahtuu poistamalla ne osat äänestä, joita ihmisen kuulon on vaikea havaita. Näitä ovat esimerkiksi hyvin korkeat taajuudet ja voimakkaampien osuuksien alle peittyvät äänet.
Tällaisten säännönmukaisten harhojen lisäksi kuuloharhoina voidaan pitää myös erilaisia hallusinaatioita.
Kuuloharhoja ovat esimerkiksi:
