| Kyrmysimppu | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Simppukalat Cottoidei |
| Heimo: | Kyrmysimput Rhamphocottidae Gill, 1888 |
| Suku: | Rhamphocottus Günther, 1874 |
| Laji: | richardsonii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rhamphocottus richardsonii |
|
| Katso myös | |
Kyrmysimppu (Rhamphocottus richardsonii) on ahvenkaloihin kuuluva kalalaji, jota tavataan Tyynenmeren pohjoisosista.
Kyrmysimppu on pienehkö kala, korkeintaan 9 cm:n pituinen. Ruumiinrakenteeltaan se on korkea- ja litteäruumiinen, ja sen kuono on pitkä. Suomut ovat piikikkäät. Kyrmysimpulla on kaksi toisistaan erillään olevaa selkäevää, kookkaat rintaevät ja pyöreähkö selkäevä. Rintaevän alimmat ruodot ovat muita ruotoja pidemmät ja paksummat. Kyrmysimpulla ei ole uimarakkoa. Vedestä nostettuna kyrmysimput muodostavat murahtelevia ääniä. Pohjaväriltään kyrmysimppu on vaaleanruskea ja ruumiissa on epäsäännöllisiä tummemman ruskeita raitoja. Evät ovat oranssinpunaiset.
Kyrmysimppua tavataan alueelta, joka ulottuu Japanista Beringinmerelle, Alaskaan ja etelään Kaliforniaan asti. Laji elää matalahkoissa vesissä, tyypillisesti alle 200 metrin syvyydessä, hiekka- ja kivikkopohjilla ja rannikon vuorovesilammikoissa. Kala elää usein kivenkoloissa, luolissa ja suurten Balanus nubilis -siimajalkaisten tyhjissä kuorissa. Sen ravintoa ovat eläinplankton, pienet äyriäiset ja pienet kalat.. Lajin lisääntymisaika on elokuusta lokakuuhun.