Suomen Lajitietokeskus, lyhyemmin Lajitietokeskus, on Helsingin yliopistonLuonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen yhdessä kumppaniensa kanssa ylläpitämä digitaalinen palvelurakenne, joka kokoaa, arkistoi ja välittää suomalaista lajitietoaineistoa eri lähteistä elektronisessa muodossa. Palvelu sisältää myös ohjeita ja koulutusmateriaalia sekä pyrkii tarjoamaan työkaluja lajitiedon visualisointiin ja analysointiin. Palvelurakenteen perustan muodostaa tietovarasto, jota käytetään myös Luonnontieteellisen keskusmuseon omiin tarpeisiin. Lajitietokeskuksen laji.fi-sivusto on samalla avoin taksonitietokanta ja -portaali monille muillekin kuin suomalaisille lajeille. Sinne on pyritty kokoamaan esimerkiksi maantieteellisen Euroopan kaikkien kalalajien suomenkieliset nimet kalojen uuden taksonomian mukaisesti.
Ydinajatuksena on tarjota yksi paikka ja yhtenäinen muoto lajitiedolle niin, että aineiston hyödyntäminen ja ymmärrys luonnosta lisääntyisi. Lajitietokeskuksen tärkeimpiä tehtäviä ovat:
lajihavaintotiedon keruu, jakaminen ja arkistointi avoimeen käyttöön
jaettavan tiedon tarkistus ja annotointi (täydentävä selittäminen ja kommentointi, luotettavuuden ja laadun merkitseminen)
avoimen tiedon ja tieteen sekä kansalaistieteen edistäminen
kansallisen taksonomian ja lajinimistön ylläpito
kansallisen lajitiedon aineistopolitiikan ylläpito, ja lajitiedonkulun prosessien parantaminen
Historiaa
Lajitietokeskus on saanut alkunsa vuonna 2012. Vuonna 2014 aiheeseen myönnettiin kolmivuotinen kehittämisrahoitus osana Avoin Suomi -hanketta. Tämän avulla, vuosina 2015–2017 toteutetulla kehittämishankkeella Suomen luontoarkistoja pystyttiin avaamaan laajamittaisesti erilaisille käyttäjäryhmille ja lajitietoa sisältävälle digitaaliselle palvelukokonaisuudelle luotiin vankka infrastruktuuri.
Yleisradion kanssa yhteistyönä keväällä 2015 aloitettu sammakkoeläin- ja matelijahavaintojen kerääminen tuotti kansalaisdataa ja toimi ensimmäisenä laajempana testihankkeena palvelun kehitystyölle. Yleisemmin palvelun laji.fi-verkkosivusto julkistettiin toukokuussa 2015. Helsingin yliopiston tiedotteessa sivuston sisältöä luonnehdittiin jo tuolloin 'massiiviseksi'. Verkkoportaalin rakennetta, toiminnallisuutta ja suorituskykyä parannettiin kehityshankkeen edetessä samalla, kun lajitietoaineisto täydentyi.
Palveluja
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Tämä osio jäi täydentävässä työstössä 2-3.11.2025 hieman kesken. Palveluosiota voisi täydentää portaalin osioiden ja mobiilipalvelujen esittelyllä, jossa kirjallisuus ja sopiva/sopivat havainnollistavat kuvaruutukaappaukset voisivat auttaa. (Lajien kuva-aineiston näkemisessä oli ehkä jotain häikkää?)
Lajitietokeskus on erityisesti eliölajistoon liittyvän tutkimuksen valtakunnallinen palvelurakenne. Sen infrastruktuuri tarjoaa palveluja myös päätöksenteolle, opetukselle ja elinikäiseen oppimiseen.
Suomen Lajitietokeskuksen aineisto täydentyy tai muuttuu jatkuvasti. Eräs tunnettu lajiaineiston osajoukko on vuodesta 2019 lähtien julkaistu, vuosittain päivittyvä, julkaisuhetken jälkeen vakaana pysyvä ja siten viitattavissa oleva Suomen eliölajien luettelo (Lajisto). Tammikuussa 2022 julkaistussa neljännessä versiossa (2021) aineistoa oli 41301 suomalaisesta eliölajista, ja vuoden 2021 Lajisto julkaistiin myös Kansalliskirjaston avoimessa sanasto- ja ontologiapalvelussaFinto (finto.fi). Seitsemäs eli vuoden 2024 lajiluettelo julkaistiin tammikuussa 2025. Sen 46156 taksonista 44084 on lajitason taksonia.
Lajitietokeskus toimii myös oppimateriaalina, ja sinne on koottu erilaisia teema-aiheita sisältäviä lajistoja selkeine kuvauksineen. Palvelusta vastaava Luonnontieteellinen keskusmuseo on luonut suomalaisille suunnatun 100 lajia -haasteen. Siinä suomalaiset haastetaan opettelemaan sata uutta eliölajia vuosittain. Osallistujia motivoidaan tutustumaan luonnon monimuotoisuuteen ja innostetaan lajien tunnistamiseen. samalla toivotaan luontohavaintojen raportointia laji.fi-sivuston kautta, joka toisi kaivattua kansalaishavaintoainaistoa esimerkiksi joidenkin seurattavien lajien levinneisyydestä tutkimuskäyttöön. Palvelun tukee omien luontohavaintojen tallentamista ja seuraamista. Tähän voi käyttää sivuston kautta löytyvää iNaturalist-sivustoa ja Vihko-havaintopalvelua. Jälkimmäinen on vuonna 2018 lopetetun Hatikka-luontopäiväkirjan seuraaja.
Lajitietokeskus toimii keskitettynä väylänä Suomesta kansainvälisiin eliölajiaineistojen yhteiskäytön portaaleihin kuten maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuustiedon keskuksen (Global Biodiversity Information Facility) palveluihin. Lajitietokeskus jakaa kansallisesti kokoamansa havaintoaineiston kansainväliseen käyttöön.
Arvioita
Kansainvälisesti suomalainen lajitiedon hallintaratkaisu on kerännyt positiivista mainetta. Sitä on luonnehdittu ainutlaatuiseksi ja poikkeukselliseksi tutkimusinfrastruktuuriksi. Lajitietokeskuksessa samaan järjestelmään on koottu kaikentyyppinen lajitieto ja aineiston koko arvoketju sen keräämisestä loppukäyttöön asti. Samanaikaisesti palvelu on niin kansalaisyhteiskunnan kuin huippututkimuksen, julkisen hallinnon ja liike-elämän käytössä.
