Lampi

Tämä artikkeli käsittelee vesimuodostumaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Poikkilampi Leppävirralla
Lampi Claude Monet’n maalauksessa, 1916–1919.
Puolangan Kalliolampea syksyllä 2008. Lammen pinta-ala on runsaat 10 ha.
Kotalampi Jyväskylän Keltinmäessä. Lammen pinta-ala on runsaat 2 ha.
Lampi Puolassa.
Lampi West Yellowstonessa Montanassa.

Lampi on järveä pienempi makean veden allas.

Lampi vesistönä

Lammen kokorajaa on vaikea tarkasti määritellä. Lampea pienempiä ovat lammikko ja lätäkkö, joille on tyypillistä, että niissä on vettä vain osan vuotta. Lammet ovat niin matalia, että niissä ei esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin järvissä, vaan koko vesimassa sekoittuu tuulen takia. Pohjoisessa ne saattavat jäätyä pohjaa myöten, josta seuraa talvinen happikato.lähde?

Erään määritelmän mukaan vesialue on lampi jos läpimitta on alle 200 m.

Lampi paikannimissä

Paikannimien perusosina lampi ja järvi esiintyvät vaihtelevasti. Joskus samoillakin paikkakunnilla voi olla pinta-alaltaan suurempia nimessään perusosan lampi sisältäviä vesimuodostumia kuin pienimmät nimessään perusosan järvi sisältävät vesimuodostumat. Useiden kymmenien neliökilometrien kokoisten vesimuodostumien nimenä ei lampi kuitenkaan esiinny. Kunnan nimen loppuosana lampi on paljon harvinaisempi kuin järvi.lähde?

Lammen ekologiaa

Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään levämattoon ja sen mikrobimassoihin. Ajoittain sekoittuminenselvennä riuhtaiseeselvennä levämassaa pintaan. Eläinplankton syö tätäselvennä, ja hyönteiset, muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoinaselvennä. Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi ruutanoita.lähde?

Lähteet

  1. ↑ Facta 2001 osa 7 s. 327

Aiheesta muualla