Nummen laajan tuotannon ensimmäiset teokset, kaksi runokokoelmaa ja proosateos Maisema, julkaistiin vuonna 1949. Paitsi kirjailijana ja esseistinä Nummi toimi muun muassa Uuden Suomen kulttuuritoimittajana ja Suomen kirjailijaliitossa. Nummi oli kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja vuosina 1983–1988. Raamatunkäännöskomitean työhön Nummi osallistui 1973–1990.
Nummen puoliso oli ylihoitaja Pirkko Nummi (1921–2018).
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura myönsi Nummelle vuonna 2006 Aleksis Kiven rahaston palkinnon hänen kirjallisesta elämäntyöstään. Kirjallisuuden valtionpalkinnon hän on saanut viisi kertaa. Helmikuussa 2008 Nummelle perustettiin nimikkoseura häntä juhlistavan seminaarin yhteydessä.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen myönsi Lassi Nummelle Suomen Leijonan Pro Finlandia -kunniamerkin 6.12.1972.
Lassi Nummen vanhemmat olivat rovasti Yrjö Alarik Nummi ja Ida Maria Mahlberg. Nummen kaksi poikaa ovat elokuva- ja teatteriohjaaja Ilari Nummi ja ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija Markus Nummi. Nummen kaksi veljeä olivat muotoilija Yki Nummi ja säveltäjä Seppo Nummi.
Nummi tuli julkisuuteen vuonna 1949 kolmella teoksella vajaan vuoden sisällä. Ne olivat runokokoelma Intohimo olemassaoloon, proosateos Maisema ja kiinalaissävyinen kuvitettu runokirja Vuoripaimen. Nummi oli modernistien aikalainen, mutta ei kuulunut kiinteästi tähän taidesuuntaan. Hän oli romantikko, joka pyrki korukuvioituun ja musikaalisrytmiseen ilmaisuun. Selvimmin tämä näkyy hänen kokoelmassaan Chaconne (1956). Hän siirtyi kuitenkin 1960-luvulla kohti mietiskelevämpää ja yhteiskunnallisempaa runoa, jota kriitikko Pekka Tarkka nimitti porvarillisen onnen puolustukseksi. Kymmenen vuotta myöhemmin Nummen runoihin tuli hänen läheistensä poismenojen takia menetyksen, muistojen ja olemassaolon pohdintaa. Kaikki edelliset vaiheet yhdistävää synteesiä on kokoelmissa Kaksoiskuva (1982) ja Hiidentyven (1984). Seuraaviin runokokoelmiinsa Nummi toi entistä enemmän raamatullista ainesta, mihin vaikutti hänen työnsä raamatunkäännöskomitean jäsenenä.
Koko Nummen tuotannon läpi kulkevia teemoja ovat humaanisuus, suvaitsevuus, hiljaisuus sekä luonnon ja kulttuurin arvostus.
Teokset
Kirjailija Lassi Nummi (1967)Lassi Nummi vieraili kirjailija F. E. Sillanpään (oikealla) 70-vuotispäivillä syyskuussa 1958; keskellä kirjailija Mika Waltari.
Timanttiajo: Kaksi kokematonta nuorukaista maailmalla monen kokeneen konnan koulittavana (salanimellä Jukka Kangas). Seikkailukirjasto 23. (Nuorisokirja.) 1948.
Tahdon sinun kuulevan. Neljä sikermää. Lasinen kirja. Musta kirja. Hopeinen kirja. Vaskinen kirja (runoja). Otava 1954.
Taivaan ja maan merkit (runokokoelma). Otava 1956.
Runoja. (Esitys Lassi Nummi.) Otavan kirjallinen äänilevy 22. Otava 1961.
Kuusimittaa ja muita säkeitä (runokokoelma). Otava 1963.
Arpakuutiot (promootioruno Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootiossa 25.5.1966).
Keskipäivä, delta (runokokoelma). Otava 1967.
Linna vedessä (runokokoelma). Otava 1975.
Lähdössä tänään (runokokoelma). Otava 1977.
Sana tuli kiveksi (esittäjä Eeva-Kaarina Volanen), Näin olen ajatellut (esittäjä Lassi Nummi). Otavan kirjallinen äänilevy 78. Otava 1978.
Aika on virtaava vesi. Osuuspankkien keskuspankki 1977. (Kannessa Juhlaruno kolme neljännesvuosisataa jatkuneen suomalaisen osuuspankkitoiminnan kunniaksi.)
Runot 1947–1977 (runokokoelma). Otava 1978.
Heti, melkein heti (runokokoelma). Otava 1980.
Maisema ja muuta proosaa. Otava 1980.
Kaksoiskuva (runokokoelma). Otava 1982.
Hiidentyven (runokokoelma). Otava 1984.
Matkalla niityn yli (runokokoelma). Otava 1986.
Joulukonsertto: Runoja ja puhetta joulun aikaan. Otava 1987.
Kajannes, Katriina (toim.):Mutta kun olen runoniekka: Juhlakirja 80-vuotiaalle Lassi Nummelle.Jyväskylä:Lassi Nummen seura ry, Ilias Oy, 2008.ISBN978-952-5679-30-4
Turunen, Mikko:Haarautuvat merkitykset: Puukuvasto Lassi Nummen lyriikassa. (Acta Universitatis Tamperensis, 1530)Tampere:Tampere University Press, 2010.ISBN978-951-44-8105-5Verkkoversio.(Arkistoitu – Internet Archive)
