Lattia- ja kattofunktio

Lattiafunktio
Kattofunktio

Lattia- ja kattofunktio ovat kaksi matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä käytettävää funktiota, jotka muuntavat mielivaltaisen reaaliluvun kokonaisluvuksi.

Nimet "katto" (ceiling) ja "lattia" (floor) sekä vakiintuneet merkintätavat esitti ensimmäisenä Kenneth E. Iverson vuonna 1962.

Lattiafunktio

Lattiafunktio reaaliluvusta x, joka merkitään ⌊x⌋ tai floor(x), palauttaa suurimman kokonaisluvun, joka on pienempi tai yhtäsuuri kuin x. Siis kaikille reaaliluvuille x pätee:

⌊x⌋=max⁡{n∈ℤ∣n≤x}.

Esimerkiksi floor(2,9) = 2, floor(−2) = −2 ja floor(−2,3) = −3.

Positiivisilla luvuilla x funktiota floor(x) voidaan kutsua myös x:n kokonaislukuosaksi. Funktio x−⌊x⌋ (myös x mod 1) on x:n desimaaliosa.

Kattofunktio

Kattofunktio, jota merkitään ⌈x⌉ tai ceil(x), palauttaa pienimmän kokonaisluvun, joka on suurempi tai yhtäsuuri kuin x. Siis kaikille reaaliluvuille x pätee:

⌈x⌉=min⁡{n∈ℤ∣x≤n}

Esimerkiksi ceil(2,3) = 3, ceil(2) = 2 ja ceil(−2,3) = −2.

Lattiafunktion ominaisuuksia

⌊x⌋≤x<⌊x⌋+1
⌊nx⌋≥nx−x−1x
⌊k+x⌋=k+⌊x⌋
⌊x⌋=x−12+1π∑k=1∞sin⁡(2πkx)k
∑i=1n−1⌊im/n⌋=(m−1)(n−1)/2
⌊log10(k)⌋+1

Kattofunktion ominaisuuksia

⌈x⌉=−⌊−x⌋
sekä
x≤⌈x⌉<x+1
⌊k/2⌋+⌈k/2⌉=k