Laura Netzel

Laura Constance Netzel (o.s. Pistolekors; 1. maaliskuuta 1839 Rantasalmi – 10. helmikuuta 1927 Tukholma) oli suomalaissyntyinen ruotsalainen säveltäjä, pianisti, kapellimestari ja konserttien järjestäjä. Hän toimi myös köyhien lasten, huonossa taloudellisessa asemassa olevien naisten sekä työläisten tukijana. Hänen salanimensä säveltäjänä oli N. Lago. Netzel oli naimisissa professori Wilhelm Netzelin (1834–1914) kanssa.

Netzel opiskeli pianonsoittoa Anton Ovenin ja Mauritz Gisikon johdolla ja laulua Julius Güntherin johdolla. Hän syventyi säveltämiseen Wilhelm Heintzen johdolla Saksassa ja Charles-Marie Widorin johdolla Ranskassa. Hän debytoi säveltäjänä vuonna 1874.

Teoksia

Orkesteriteoksia

Fantasia orkesterille, op. 77, sanat: kuningas Oskar II (1903)
Viulukonsertto op. 83
Pianokonsertto op. 84

Kamarimusiikkia

Berceuse et Tarentelle viululle ja pianolle, op. 28 (viimeistään 1892)
Sarja a-molli huilulle ja pianolle, op. 33
Tarantelle a-molli viululle ja pianolle, op. 33 (1896)
Humoreski F-duuri viululle ja pianolle, op. 37 (viimeistään 1896)
Romanssi E-duuri viululle ja pianolle tai uruille, op. 38
Romanssi A-duuri viululle ja pianolle, op. 40 (viimeistään 1896)
Andante religioso D-duuri viululle ja pianolle, op. 48 (1896)
Serenadi pianolle, viululle ja sellolle op. 50 (1895)
Unkarilainen tanssi sellolle ja pianolle, op. 51
Slaavilainen laulu G-duuri viululle ja pianolle, op. 53 (viimeistään 1894)
Kehtolaulu E-duuri viululle ja pianolle, op. 59 (viimeistään 1906)
La gondoliera A-duuri viululle ja pianolle, op. 60 (1896)
Sarja a-molli viululle ja pianolle, op. 62 (1897)
Sonaatti e-molli sellolle ja pianolle, op. 66 (1899)
Preludio e Fughetta g-molli pianolle, viululle ja sellolle op. 68 (1900)
Kehtolaulu Fis-duuri viululle (tai huilulle) ja pianolle, op. 69 (viimeistään 1900)
Colibri F-duuri huilulle ja viululle op. 72
Pianotrio d-molli, op. 78 (viimeistään 1895)
Poème romantique As-duuri 3 viululle ja pianolle, op. 86

Pianomusiikkia

3 salonkikappaletta pianolle, op. 24
Humoreskit 1-3 pianolle, op. 26 (1889)
Pianosonaatti Es-duuri, op. 27 (1893)
Menuetti G-duuri pianolle, op. 48
Feu Follet, konserttietydi As-duuri pianolle, op. 49 (viimeistään 1877)
Deux Études de Concert pianolle, op. 52 (1885)
Six Morceaux pianolle, op. 57 (1896)
Pianokonsertto e-molli 2 pianolle

Kuoroteoksia

Balladi solistille, sekakuorolle ja orkesterille, op. 19 (1887)
Daavidin psalmi 146 sekakuorolle ja uruille, op. 29, teksti Psalmien kirjasta
Deux Choeurs naisäänille ja pianolle, op. 30
1. "Edelweiss", san. Carl Snoilsky
2. "Le papillion et la rose", san. Victor Hugo
Tre Chörer, op. 31 (1890)
1. "Fjäriln och rosen" naiskuorolle a cappella, san. säveltäjä
2. "Vind, som mig smeker" naiskuorolle a cappella, san. Johan Ludvig Runeberg
3. "Zuleimas sång" soolosopraanolle ja mieskuorolle a cappella, san. Johan Nybom
Stabat Mater sooloäänille, sekakuorolle ja uruille, op. 45 (1890)
Kuoro naisäänille naiskuorolle ja pianolle
1. "Edelweiss", sanat: Carl Snoilsky
2. "Kukaan ei tiedä," san. Zachris Topelius

Laulumusiikkia

Lauluja pianon ja viuluobligaton säestyksellä, op. 20
1. "Hvem styrde hit din väg?", san. Johan Ludvig Runeberg
2. "Om min tanke lågt från gruset", san. Carl David af Wirsén
Trastens klagan lauluäänelle ja pianolle, san. kuningas Oskar II, op. 34 (1889)
Les cloches du Monastère, balladi sopraanolle ja pianolle tai orkesterille, sanat: Eric Bögh, op. 35
Neljä kappaletta pianolle, op. 36 (1888)
1. "Slumra, slumra bölja blå", san. Fjalar
2. "En dröm", san. Fjalar
3. "Morgonstråle", san. Zachris Topelius
4. "Em gang, og aldrig mer"
Kolme duettoa naisäänille ja pianolle, op. 39 (1889)
1. "Hur skönt bland österns skyar", san. Johan Ludvig Runeberg
2. "Aftonsång", san. Johan Nyblom
3. "Visa från Mora", san. kuningas Oskar II
Ave Maria lauluäänelle ja uruille tai pianolle, op. 41 (1894)
Blå grottan, duo sopraanolle ja tenorille ja pianolle, san. Carl Snoilsky, op. 43
Kolme laulua lauluäänelle ja pianolle, op. 44 (1890-luku)
1. "Lied", san. Emanuel Geibel
2. "Wunsch", san. Robert Reinick
3. "Grüss", san. Heinrich Heine
Neljä laulua mezzosopraanolle tai baritonille ja pianolle, op. 46 (1878)
1. "Rappelle-toi", san. Alfred de Musset
2. "Malgré moi!", san. Jules Barbier
3. "Rêve encore!", san. Victor Hugo
4. "Je pense à toi!" san. Jules Barbier
Kolme kappaletta pianolle, op. 47
1. "I natten", san. Viktor Rydberg
2. "Det är brännande yrsel i rosornas doft" (san. tuntematon)
3. "Madrigal", san. Armand Sylvestre
Voici la brise lauluäänelle ja pianolle, san. Zari, op. 55 (1895?)
Riddaren drager till Hove lauluäänelle ja pianolle tai orkesterille, op. 56
Sehnsucht, laulu altolle tai baritonille ja pianolle, op. 63
Kennst du am Rhein, die Glocken, laulu altolle tai baritonille, san. Carmen Sylva, op. 75
Flaggan opp! kuningas Oskar II:n muistoksi, lauluäänelle ja pianolle, op. 85 (1907?)
Fjäriln lauluäänelle ja pianolle, san. Elias Sehlstedt (1884)
Kirkkoaaria urkujen tai pianon säestyksellä, tekstin lähde Stabat mater (1884)
Kolme laulua pianon säestyksellä (1884)
1. "Lofsång", san. Esaias Tegnér
2. "Chant du rossignol" (san. tuntematon)
3. "Stilla, mitt hjerta", san. Bernhard Elis Malmström
Kaksi trioa naisäänille pianon säestyksellä (1884)
1. "Trio", san. Johan Ludvig Runeberg
2. "Barcarolle" (san. tuntematon)
Blomman lauluäänelle ja pianolle, san. Bernhard Elis Malmström (1887)
Morgonen lauluäänelle ja pianolle, san. Johan Ludvig Runeberg (1891)
Ett barns aftonbön lauluäänelle ja pianolle, san. Carl Wilhelm Böttiger (1898)
Blomman lauluäänelle ja pianolle, san. Johan Ludvig Runeberg
Colibri lauluäänelle ja pianolle
Der einst Gedanke lauluäänelle ja pianolle
Säg mig du lilla fogel lauluäänelle ja pianolle, san. Johan Ludvig Runeberg
Vårsång lauluäänelle ja pianolle, san. Bernhard Elis Malmström
Välsigna käre Herre det hem som öppnas här lauluäänelle ja pianolle

Lähteet

Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 4, s. 409. Helsinki 1978. ISBN 951-1-04763-9
Scheutz, Lisbet: Berömda och glömda stockholmskvinnor: Sju stadsvandringar, 155 kvinnoporträtt. Stockholm: MBM förlag, 2001. ISBN 91-973725-3-6

Kirjallisuutta

Hambro, Camilla: Laura Netzel. (Svenska tonsättare. Översättning från norska av Erik Wallrup) Möklinta: Gidlunds Förlag, 2020. ISBN 978-91-7844-441-0
Koivisto, Nuppu: Tonsättaren Laura Netzel var i många avseenden en förebild. Hufvudstadsbladet, 6.3.2021, s. 30. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 6.3.2021. Arkistoitu 6.3.2021.

Aiheesta muualla

Hambro, Camilla: Netzel, Laura (1839–1927). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 30.3.2021. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Laura Netzel. Levande musikarv.
Laura Netzel. Svenskt porträttgalleri. Projekt Runeberg.
Laura Netzel – född Pistolekors. P2 Dokumentär. Sveriges Radio.
Laura Constance Netzel. Svenskt kvinnobiografiskt lexikon.
Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik: Sävelten tyttäret Laura Netzel

Auktoriteettitunnisteet
Kansainväliset	FAST ISNI VIAF WorldCat
Kansalliset	Norja Ranska BnF data Saksa Italia Suomi (KANTO) Belgia Yhdysvallat Ruotsi Latvia Alankomaat
Tieteilijät	CiNii
Taiteenala	KulturNav MusicBrainz
Henkilöt	Deutsche Biographie Kansallisbiografia
Muut	SNAC Yale LUX