Lauri Aleksanteri Santtu (vuoteen 1939 Järvinen; 3. elokuuta 1902 Valkeasaari, Inkeri – 4. toukokuuta 1986 Vantaa) oli suomalainen taidegraafikko ja -piirtäjä, lausuntataiteilija sekä professori.
Lauri Aleksanteri Santtu (vuoteen 1939 Järvinen; 3. elokuuta 1902 Valkeasaari, Inkeri – 4. toukokuuta 1986 Vantaa) oli suomalainen taidegraafikko ja -piirtäjä, lausuntataiteilija sekä professori.
Santtu osoitti taiteellista lahjakkuutta jo lapsena. Santtu opiskeli Kristiinan suomalaisessa yhteiskoulussa, josta hän valmistui ylioppilaaksi 1922. Taideopinnot Santtu aloitti 1924 Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa sekä Helsingin yliopiston piirustussalissa. Pian Santun opinnot tyssäsivät, sillä hänellä ei ollut riittävästi rahaa jatkaa opintojaan eikä hän saanut lainaa silloisen kotikaupunkinsa, Keuruun, pankilta. Hän päätti luopua haaveestaan taiteilijana ja suuntasi Viipurin sahateollisuuskouluun Nurmoon. Tuona aikana Santtu kiersi mm. Lapualla ja Nurmossa metsien leimauksessa samalla piirtäen majapaikkojen isäntien muotokuvia.lähde?
Vuonna 1926 Santtu lähti Kristiinaan Carl Bengtsin taideoppilaaksi, johon hän oli tutustunut käydessään koulua Kristiinassa. Ansaitakseen rahaa jatko-opiskeluihinsa Santtu lähti Sortavalan seminaariin, jossa piirtäminen innosti häntä opiskeluja enemmän. Santtu valmistui Sortavalan seminaarista kansakoulunopettajaksi vuonna 1928. Kesällä 1928 hän tapasi Akseli Gallen-Kallelan. Gallen-Kallela antoi Santulle teknisiä neuvoja taiteen tekemiseen ja tutustutti Santun litografiaan. Gallen-Kallela kehotti Santtua luopumaan opettajan ammatista, mutta kehotuksista huolimatta Santtu aloitti syksyllä 1928 opettajan työt Jämsässä, jossa hän jatkoi vuoteen 1932 asti.lähde?
Santtu oli myöhemmin muun muassa kuvaamataidon opettajana Kajaanin seminaarissa, Kouluhallituksen kuvaamataidon tarkastajana vuosina 1945–1947 ja Helsingin opettajakorkeakoulun kuvaamataidon lehtorina vuosina 1952–1969.lähde?
Santtu on kuvannut monia ihmisiä luonteenomaisine piirteineen milloin millekin pinnalle, tupakkalaatikon kanteen tai konserttiohjelman sivullelähde?. Santun töitä on sanottu tarkkasilmäisiksi tilannekuviksilähde?, kaunisviivaisiksilähde? sekä esitystavaltaan vaivattomiksilähde?. Häntä pidetään myös yhtenä Suomen taidokkaimmista kivipiirtäjistälähde?. Santun töille on tyypillistä myös pilakuvamainen huumorilähde?.
Kuvataiteen ohella Santtu oli myös lausuntataiteilija.
Santtu piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä 1976 Keuruulla, jossa hän oli asunut nuorena ja vietti myöhemmin kesiä. Näyttely koostui mm. lyijykynätöistä keuruulaisista henkilöistä, jotka Santtu oli tehnyt varta vasten tätä näyttelyä silmällä pitäen. Keuruulaiset anoivat Santulle professorin arvonimeä, joka myönnettiin 1979.lähde?
Keuruun museon kokoelmissa on noin 357 Lauri Santun työtä. Santun omana toiveena oli, että hänen keuruulaiset ja keskisuomalaiset piirustustuotantonsa työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle.lähde?
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
