| Lavaux’n viinialue | |
|---|---|
Viininviljelyä Rivaz’ssa. |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti | Vaud, Sveitsi |
| Tyyppi | kulttuurikohde |
| Kriteerit | III, IV, V |
| Tunnusnumero | 1243 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 2007 |
Lavaux |
|
Lavaux [lavo] on viininviljelyalue Sveitsissä Vaud’n kantonissa Genevenjärven rannalla. Alue on Unescon maailmanperintökohde.
Viiniä on viljelty Lavaux’n alueella ainakin 1000-luvun ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen, kun benediktiini- ja sisterssiläismunkit pengersivät jyrkkää rinnettä viljelykäytöön. Pengerrys ja järvestä heijastuva säteily ovat luoneet alueelle lähes Välimeren seutua muistuttavan suotuisan mikroilmaston.
Lavaux’n alue on yhdeksän neliökilometrin laajuinen. Alueesta noin kuusi neliökilometriä on viinitarhoja. Se on noin 15 kilometriä pitkä ja puolisen kilometriä leveä rantakaistale. Alue sijaitsee Montreux’n ja Lausannen välillä kaikkiaan kymmenen kunnan alueella. Idässä alue alkaa Veveyn pohjoispuolelta Corsier-sur-Veveystä. Lännessä alue päättyy Lutryyn. Muut kunnat ovat Jongny, Corseaux, Chardonne, Saint-Saphorin, Chexbres, Rivaz, Puidoux ja Bourg-en-Lavaux.
Viinialue on lähes katkeamaton ketjumainen vyöhyke, joka rajoittuu Genevenjärveen. Aluetta halkovat isot liikenneväylät: Moottoritie A9 kulkee pääosin alueen pohjoisrajalla, lounaisosassa myös alueen halki. Järven rantaa kulkevat Lausanne–Vevey-rautatie ja valtatie H9. Alueen poikki kulkee toinenkin rautatie, Lausanne–Puidoux–Vevey-rata.
Lavaux’n viininviljelyalue koostuu kolmesta viinialueesta: Lavaux, Dèzaley ja Calamin. Tuotetut viinit ovat pääosin valkoviinejä (80 %), joista valtaosa (90 %) on tehty Chasselas-rypäleestä.