Leitha

Leitha
Leitha Keinwokersdorfissa Ala-Itävallassa.
Alkulähde	Lanzenkirchen, Itävalta
Laskupaikka	Tonava lähellä Mosonmagyaróvária Unkarissa
Maat	Itävalta, Unkari
Pituus	121 km
Valuma-alue	2138 km²
Infobox OK

Leitha (unk. Lajta, vanhemmissa lähteissä myös muodossa Lajtha) on joki eteläisessä Keski-Euroopassa. Se on Tonavan sivujoki ja pituudeltaan 121 kilometriä (168,5 km jos mukaan lasketaan sen lähdejoki Schwarza). Sen valuma-alue on 2138 km².

Maantiede

Leitha saa alkunsa Ala-Itävallassa Lanzenkirchenin kaupungin luona, missä pohjoisilta Kalkki-Alpeilta virtaavat purot ja pikkujoet, tärkeimpinä Schwarza ja Pitten, yhtyvät. Se on osan matkaa Ala-Itävallan ja Burgenlandin rajajokena. Joenvarren kaupungeista tärkeimpiä ovat Wiener Neustadt, Bruck an der Leitha ja Mosonmagyaróvár.

Suuri osa Leithan vedestä ohjataan Wiener Neustadtin kanavaan, Wienin juomavedenottamoihin ja lukuisiin pienempiin kastelukanaviin ja vesivoimaloihin. Tämän takia pitkät osuudet Leithan uomasta ovat kuivia tai lähes kuivia, paitsi milloin virtaama yläjuoksulla on poikkeuksellisen suuri.

Historia

Ensimmäisen kerran Leitha mainitaan nimellä Lithaha 800-luvulta 1100-luvulle syntyneissä neljässä asiakirjassa. Nimen loppuosana on luultavasti useissa joennimissä esiintyvä ’vettä’ tarkoittava sana, mutta alkuosalle lît on esitetty useita erilaisia etymologioita. Walter Steinhauserin mukaan nimen alkuosa olisi peräisin jostakin alueen vanhemmasta indoeurooppalaisesta kielimuodosta ja tarkoittaisi ’mutaa, liejua’. Tätä tukee se, että Leithaa on unkariksi kutsuttu myös nimellä Sárvíz ’Kuravesi’.

800-luvun lopulla unkarilaiset valloittivat Karpaattien altaan ja jatkoivat hyökkäilyä frankkien maille, kunnes Otto Suuri kukisti heidät Lechfeldin taistelussa. Leithasta tuli Itävallan markin ja unkarilaisten hallitseman alueen rajajoki, ja se jäi lähes tuhanneksi vuodeksi Unkarin ja Itävallan rajaksi. Itävalta-Unkarin kompromississa 1867, jossa Habsburgien keisarikunnan tilalle syntyi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia, sen Unkari-puoliskoa alettiin epävirallisesti nimittääTransleithaniaksi (’Leithan takaiset maat’) ja kaksoismonarkian kaikkia muita osia saksankielisen Itävallan ohella, Dalmatiasta Galitsiaan, Cisleithaniaksi (’Leithan tämänpuoleiset maat’), etenkin siksi, että näiden alueiden slaavilaiset asukkaat eivät halunneet asuinaluettaan nimitettävän pelkästään ”Itävallaksi”. Leitha ei tietenkään muodostanut koko rajaa Itävallan ja Unkarin välillä.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Trianonin rauha vuonna 1920 määräsi Leithan itäpuolelle jäävän mutta enemmistöltään saksankielisen entisen Unkarin länsireunan (Deutsch-Westungarn) Itävallalle. Tätä seuranneissa levottomissa oloissa unkarilaiset kapinalliset vapaajoukot julistivat 4. lokakuuta 1921 alueelle lyhytikäisen valtiomuodostelman, Leithan baanaatin (Lajtabánság, Leitha-Banat). Tätä ei myöskään Unkari tunnustanut, ja tilanne ratkesi joulukuussa 1921 järjestettyyn kansanäänestykseen, jossa Trianonin rauhan alkuperäinen raja muuttui vain hieman, Sopronin kaupungin äänestäessä Unkariin liittymisen puolesta. Itävaltaan liitetystä Leithan takaisesta alueesta muodostettiin Burgenlandin osavaltio, ja joesta tuli Itävallan sisäinen osavaltioraja.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leitha Wikimedia Commonsissa