Leo Sternbach (1908 Opatija – 2005 Chapel Hill, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat) oli Itävalta-Unkarissa (nykyisen Kroatian alueella) syntynyt kemisti, jonka tunnetuin saavutus on bentsodiatsepiinilääkkeen eli bentsojen kehittäminen.
Sternbachin isä oli Opatijaan 1900-luvun alussa muuttanut puolanjuutalainen apteekkari. Hän tutustui tulevaan puolisoonsa Opatijassa. Perheeseen syntyi kaksi poikaa, Leo ja Gyula. Perhe muutti 1926 Etelä-Puolaan Sleesiaan.
Leo Sternbach opiskeli Puolassa, mutta muutti myöhemmin Wieniin ja sitten Zürichiin Roche-lääkeyrityksen palvelukseen. Toisen maailmansodan syttymisen jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin. Hänen asuessaan New Jerseyssä Rochen johto pyysi kemistejään kehittämään lääkkeen, josta saataisiin enemmän tuloja kuin Miltown- tai Thorazine-lääkkeistä. Sternbach kehittikin lääkkeen, joka ylitti kaikki odotukset. Lääke, ensimmäinen bentsodiatsepiini klordiatsepoksidi eli klopoksidi, nimettiin Libriumiksi. Myöhemmin hän kehitti muun muassa klonatsepaamin (Rivatril), flunitratsepaamin (Rohypnol) ja diatsepaamin, joka nimettiin Valiumiksi. Valium oli edeltäjäänsä tehokkaampi. Valiumin myyntiluvut rikkoivat lääkemyynnin ennätyksiä ja pitävät niitä edelleen hallussaan. Jopa joka seitsemäs – naisista joka viides – yhdysvaltalainen käytti vuosien 1968 ja 1981 välillä bentsodiatsepiineja. Suomessa lääkettä myydään Orionin markkinoimana nimellä Diapam.
