Kolmiulotteisessa Euklidisessa avaruudessa jokainen taso kuvaa yhden lineaarisen yhtälön ratkaisujoukkoa. Kuvassa kolme tasoa kohtaa yhdessä pisteessä, joka on näiden kolmen lineaarisen yhtälön muodostaman yhtälöryhmän ratkaisu. Sininen viiva kuvaa suoraa, jolla tietyt kaksi yhtälöä kolmesta toteutuu.
jossa on -kokoinen kerroinmatriisi, vektori sisältää alkiot ja on ratkaistava vektori. Tämä on kätevin tapa muotoilla lineaariset yhtälöryhmät esimerkiksi tietokonelaskentaa varten.
Lineaarialgebraa voidaan lähestyä matriisien ja lineaaristen yhtälöryhmien avulla. Yleisempi, mutta abstraktimpi tapa on kuitenkin käsitellä vektoriavaruuksia. Voidaan määrittää tietyt ominaisuudet, jotka vektoriavaruuden alkioiden ja niiden välisten laskutoimitusten on täytettävä. Vektoriavaruuksia ovat muun muassa matriisit. Itse asiassa osoittautuu, että kaikki äärellisulotteiset vektoriavaruudet voidaan ilmaista matriisien avulla. Lisäksi käy ilmi, että avaruuden dimensio määrittää täysin vektoriavaruuden, tarkemmin sanottuna kaikki samandimensioiset vektoriavaruudet ovat isomorfisia keskenään. Esimerkiksi mikä tahansa n-ulotteinen vektoriavaruus voidaan samaistaa -sarakevektorien muodostamaan avaruuteen.
Sovelluksia
Lineaarialgebraa käytetään paljon sekä puhtaassa matematiikassa että matematiikan sovelluksissa. Alla oleva lista ei ole täydellinen.
Geometria
Kaikenlaisten kappaleiden lineaarikuvauksia, kuten kiertoja, peilauksia, skaalauksia tai venytyksiä, voidaan kuvata matriisioperaatioilla. Niinpä lineaarialgebraa hyödynnetään muun muassa tietokonegrafiikassa.
Optimointi
Matemaattisessa optimoinnissa lineaariset optimointiongelmat kirjoitetaan matriisien avulla. Tällaista optimointia voidaan käyttää muun muassa taloustieteen ja tekniikan aloilla.
Tieteellinen laskenta
Lineaarialgebraa käytetään lähes kaikessa tieteellisessä laskennassa. Jos ongelma ei ole lineaarinen, sen voi usein approksimoida lineaariseksi, jotta sitä voidaan käsitellä tietokoneilla. Esimerkiksi osittaisdifferentiaaliyhtälöt, joilla voidaan kuvata kaikenlaisia ongelmia esimerkiksi fysiikassa, voidaan ratkaista likimääräisesti lineaarisina yhtälöryhminä. Tätä käytetään esimerkiksi sään ennustuksessa.
Funktionaalianalyysi
Funktionaalianalyysi käsittelee funktioavaruuksia. Ne ovat vektoriavaruuksia, joissa on lisäksi ylimääräistä rakennetta. Esimerkki funktioavaruudesta on Hilbertin avaruus, joka on erittäin tärkeä käsite esimerkiksi kvanttimekaniikassa.
Opetus
Lineaarialgebraa opetettiin Suomessa yliopistojen ulkopuolella muun muassa lukiossa vuosina 1998–1999 tehdyssä koulutuskokeiluissa.
↑Merikoski, Jorma ym.:Matematiikan taito 15: Lineaarialgebra. (Huom.: Lukion pitkä matematiikka: syventävä kurssi, 1. painos)Weilin + Göös, 1998.ISBN951-35-6339-1Finna:helka.9919437273506253
↑Tilli, Noora:Lineaarialgebra lukiomatematiikassa.(Pro gradu -tutkielma, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Matematiikan ja tilastotieteen laitos)Jyväskylän yliopisto,2024.Artikkelin verkkoversio.(PDF)
Saarimäki, Mikko:Vektoreita ja yhtälöitä. (Uudistettu laitos. Avoimen yliopiston julkaisusarja / Jyväskylän yliopisto)Jyväskylä:Jyväskylän yliopisto, 2005.ISSN 1455-0679; 7ISBN951-39-2411-4
Launonen, Eero & Sorvali, Esko & Toivonen, Pertti:Lineaarialgebra. (Osapainos teoksesta Teknisten ammattien matematiikka 3E, luvut 1–3)Helsinki:WSOY Oppimateriaalit, 2006.ISBN951-0-32262-8
Halko, Aapo:Lineaarialgebra I:n väli- ja loppukoetehtäviä ratkaisuineen vuosilta 1980–88. (Korjattu painos)Helsinki:Limes, 2004.ISBN951-745-203-9
Häsä, Jokke & Oinonen, Lotta & Rämö, Johanna:Johdatus lineaarialgebraan, Osa I. (Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi), Pysyvä osoite)Helsingin yliopisto, 2022.Teoksen verkkoversio(PDF).
Häsä, Jokke & Oinonen, Lotta & Rämö, Johanna:Johdatus lineaarialgebraan, Osa II. (Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi).Pysyvä osoite)Helsingin yliopisto, 2022.Teoksen verkkoversio(PDF).
Purmonen, Veikko T.:Vektorit ja matriisit: johdantoa lineaariseen algebraan ja geometriaan: luentotiivistelmä. (Luentomoniste / Jyväskylän yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos.)Jyväskylä:Jyväskylän yliopisto, 2002.ISSN 1457-8891; 50ISBN951-39-1275-2
Pankka, Pekka:Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I–III. (Luentomuistiinpanot / kurssimateriaali (Helsingin yliopiston Matemaattisten tieteiden kandiohjelma), Arkistoitu: 28.3.2025)—, 17.6.2024.Verkkoversio(PDF).
Numeerinen lineaarialgebra
Haataja, Juha & Käpyaho, Juhani & Rahola, Jussi:Numeeriset menetelmät. (1. painos)Espoo:CSC – Tieteellinen laskenta, 1993.ISBN952-9821-00-X
Leino, Yrjö & Haataja, Juha & Heikonen, Jussi & Rahola, Jussi & Ruokolainen, Juha & Savolainen, Ville:Numeeriset menetelmät käytännössä. (1. painos; myöhemmin vapaasti luettavissa PDF‑versiona (2002), Arkistoitu: 20.6.2024)Espoo:CSC – Tieteellinen laskenta, 1999.ISBN952-9821-57-3Teoksen verkkoversio(PDF).
Mäkinen, Raino A. E.:Numeeriset menetelmät. (Luentomoniste / Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, toinen uudistettu laitos)Jyväskylä:Jyväskylän yliopisto, 2010.ISSN 1456-9787; 1ISBN978-951-39-4049-2
Trefethen, Lloyd N. & Bau III, David:Numerical Linear Algebra. (Twenty‑Fifth Anniversary Edition)Philadelphia, PA:SIAM – Society for Industrial and Applied Mathematics, 2022.doi:10.1137/1.9781611977165ISBN978-1-61197-715-8(englanniksi)