
Lippu on valtion, järjestön tm. yhteisön tunnuksena käytettävä määrämuotoinen, -värinen ja -kuvioinen vaate.
Liput kehitettiin taistelukentille kuten vaakunatkin. Liput kehittyivät päälliköiden komentosauvoista ja joukko-osastojen sotamerkeistä. Muinaiset päälliköt johtivat sotajoukkojensa liikkeitä ja taistelun kulkua komentosauvoillaan, joita somistivat kuvioidut ja värikkäät kangaskaistaleet.
Keskiajalla liput olivat pienikokoisia ja selkeästi kuvioituja. Renessanssin aikana liput muuttuivat koristeellisemmiksi ja yksityiskohtaisemmiksi. Barokin aikakaudella liput valmistettiin usein painavasta brokadista, ja niiden kuviot kirjailtiin metallilangoilla kolmiulotteisiksi kohokuvioiksi. Lippuihin lisäiltiin tupsuja, hapsuja ja nyörejä sekä metalliheloituksia. Nykyajan liput ovat jälleen pelkistetysti kuvioituja, eikä varjostusta ja viivoitusta käytetä. Tämä on tehty osittain tunnistettavuuden, osittain valmistusmenetelmien vuoksi.
Valtioiden lisäksi omia lippujaan käyttävät nykyisin myös muut hallinnolliset alueet sekä järjestöt ja liikelaitokset.

Toisin kuin vaakunassa, lipussa on kaksi sivua. Sivujen kuviosisältö on usein sama, mutta se voi olla erilainenkin. Lipun suunta määräytyy tangon suhteen. Lipun ominaispiirre on liehuvuus, mutta myös jäykästä materiaalista valmistetut liput sekä lippujen kuvat käsitetään lipuiksi.
Lippujen väritys noudattaa pääpiirteittäin heraldiikan sääntöjä. Heraldinen kulta ja hopea on korvattu keltaisella ja valkoisella. Tavanomaisten heraldisten värien lisäksi lipuissa saa käyttää myös oranssia ja violettia. Valtiolipuilla on usein laeissa ja asetuksissa määrätyt tarkat väriarvot.


Tavallisin lipun muoto on nelikulmainen salko- ja kantolippu. Viirien muodot ja mittasuhteet vaihtelevat paljon.