Loiskasvi

Loiskasvit ovat toisenvaraisia kasveja, jotka ottavat ravinteita muilta kasveilta. Loiskasvit voidaan jakaa suoriin loisiin tai mykoheterotrofeihin. Nämä hankkivat ravintoa isäntäkasveilta joko suoraan isäntäkasvista imujuurilla eli haustorioilla tai sienijuuren avulla. Loisivat kasvit voivat olla holoparasiitteja (kokoloisia, lehtivihreättömiä) tai hemiparasiitteja (puoliloisia, lehtivihreällisiä).

Loiskasvilajeja

Eniten loiskasveja on koppisiemenisissä, kaikkiaan jopa 4 000 lajia. Ne jakaantuvat useisiin heimoihin, runsaasti loiskasveja on esimerkiksi näivekasvien, santelikasvien ja rafflesiakasvien heimoissa. Mykoheterotrofisia kasveja on esimerkiksi kanerva- ja kämmekkäkasveissa. Ainoa paljassiemeninen loiskasvi on vain Uudessa-Kaledoniassa kasvava podokarpuskasveihin kuuluva havupuulaji podori (Parasitaxus usta), joka elää epätavallisessa juuristoyhteydessä saman heimon lajin siipipodokin (Falcatifolium taxoides) kanssa.

Esimerkkejä Suomessa kasvavista lois- ja mykoheterotrofikasveista:

Kuvia

Lähteet

  1. ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8
  2. ↑ Nimitys: haustorio. Tieteen termipankki. Viitattu 23.8.2019.
  3. ↑ Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla