Lomarengas

Taustaa

Maatilamatkailua alettiin organisoida Suomessa 1960-luvun taitteessa. Tuettua sosiaalista lomatoimintaa järjestävä Lomaliitto sai tuolloin ruotsalaiselta sisarjärjestöltään Resolta ajatuksen maatiloilla tapahtuvasta lomatoiminnasta sen omien lomakeskusten suosituimpina kesä- ja talvilomakausina. Vuonna 1964 Lomaliitn kautta tarjolla 1 200 vuodepaikkaa 200 maatalossa. Pian maatilalomia alkoi järjestää myös maatalousväen lomajärjestö Lomayhtymä tuotenimellä Sininen rengas. Lisäksi Suomen Matkailuliitto järjesti maatilamajoitusta Lapissa talvilomien aikana.

Lomarengas yhdistyksenä 1967–1997

Alkuvuonna 1967 Suomen Matkailuliitto, Lomaliitto ja Maaseudun Lomaliitto perustivat Lomarengas ry:n. Yhdistyksen toiminnanjohtaja oli Mauno Heikinmäki. Ensimmäisenä kesänään "talolomia" markkinoiva yhdistys tarjosi noin kolmeasataa rantamökkiä, sataa maatilahuoneistoa sekä täysihoitopaikkoja. Kohteita välitettiin ensi sijassa suomalaisille, mutta Saksastakin oli kysyntää. Lomarengas teki yhteistyötä ruotsalaisen Reso-järjestön kanssa ja välitti myös ruotsalaisia mökkejä. Lomarengas julkaisi ohjevihkosia, joissa vuokraajia ja vuokralaisia opastettiin välttämättömistä kalusteista ja tarvikkeista. Yhdistys suositteli käyttämään muun muassa vaneripohjaisia sänkyjä ja vaahtomuovipatjoja. Vieraan tuli tuoda mukanaan liinavaatteet ja pyyhkeet ja huolehtia siivouksesta itse. Lomarengas oli ensimmäinen lomamökkejä ja täyshoitolomia Suomessa välittänyt organisaatio. Unto Palminkoski aloitti Lomarenkaan pitkäaikaisena toimitusjohtajana seuraavana vuonna.

Vuonna 1974 Lomarenkaan varausjärjestelmässä oli 24 täysihoitoa tarjoavaa maatilaa ja 1 600 lomamökkiä, jotka tarjosivat yhteensä 7 850 vuodepaikkaa.

Vuonna 1976 Lomaliiton, Lomayhtymän ja Suomen Matkailuliiton muodostaman Lomarenkaan varausketjuun kuului 12 alueellista tai maakunnallista matkailuorganisaatiota. Verkoston kohteisiin kuului itsepalvelumökkejä, loma- ja mökkikyläpaikkoja ja täysihoitoa tarjoavia maataloja. Se kutsui toimintaohjelmaansa Lomalaitumeksi. Se tarkasti ja luokitteli kohteiden tasoa ja julkaisi niitä esitteleviä luetteloita ja koulutti kohteiden vuokraajia. Se teetti myös käyttöohjeita useilla kielillä esimerkiksi saunaa ja mökeillä olevia sähkö- ja kaasukäyttöisiä laitteita varten. Lomalaidun-kehittämisohjelman myötä yhdistykselle annetut uudet tehtävät, kuten alan yleinen kehittäminen ja maatilamatkailun markkinointi, saivat Lomaliiton eroamaan Lomarenkaasta. Uutena jäsenenä aloitti Autoliitto.

Alkuvuonna 1978 Lomarengas aloitti yhteiskampanjan Finnlinesin kanssa. Niiden yhteisessä esitteessä kerrottiin sekä laivamatkoista että mökki- ja maatilakohteista. Esitettä lähetettiin 12 000 länsisaksalaiseen kotiin ja sitä jaettiin myös messuilla ja näyttelyissä. Joulukuussa yhdistys alkoi kehittää tietokonepohjaista järjestelmää, johon saatiin rahoitusta Keralta ja Matkailun edistämiskeskukselta.

Suomen Yrittäjäin Keskusliitto liittyi yhdistykseen alkuvuonna 1980. Muita yhdistyksen jäseniä olivat tuolloin Autoliitto, Lomayhtymä ja Suomen matkailuliitto. Samoihin aikoihin yhdistyksen tietokonejärjestelmä saatiin käyttöön. Sen avulla voitiin hoitaa mökkien varaukset, tilitykset ja laskutukset. Sähköisen järjestelmän ansiosta vuokrattavaksi voitiin ottaa muidenkin välittäjien mökkejä. Lomaliitolla oli itsellään noin 1800 kohdetta. 1980-luvulla maatilamatkailua kehitettiin monin eri hankkein, kuten vuokramökkien suunnittelu- ja sisustustyökaluin ja vuokramökkien laatuluokitusjärjestelmin. Vuonna 1986 Lomarengas välitti Suomessa noin 1000 mökkiä.

Vuonna 1992 ulkomaisten varausten määrä nousi 40 prosenttia, eikä kaikkia kiinnostuneita voitu palvella. Aamiaismajoituspaikoille suunniteltiin yhtenäinen Bed and breakfast -merkintä. Yhdistyksen toimintaan kuului olennaisena osana vuokranantajien ohjaus ja neuvonta sekä alaan liittyvä tutkimus. Itsepalvelumökkien sijaan matkailijoita alkoi kiinnostaa ohjelmallinen toiminta. He halusivat osallistua paikallisiin tapahtumiin, peltotöihin, metsästykseen, kalastukseen, ruuanlaittoon tai säilöntään. Vuokranantajien kautta tarjottiin opetusta muun muassa käsitöihin ja lehmän lypsämiseen. Loppuvuonna 1997 Lomarenkaasta eriytettiin Lomalaidun ry, jonka tehtäväksi tuli maaseutumatkailun yleinen kehittäminen. Varsinainen vuokraustoiminta säilyi yhdistyksestä yhtiöksi muuttuvalle Lomarenkaalle.

Lomarengas yrityksenä 1997–

Lomarengas yhtiöitettiin vuonna 1997.

Lähes alusta asti Lomarengasta johtaneen Palminkosken toimitusjohtajuus päättyi alkuvuonna 2001. Marraskuussa 2000 hänen seuraajakseen oli valittu Jukka Laulajainen. Juha-Pekka Olkkola nimetettiin Lomarenkaan toimitusjohtajaksi marraskuussa 2003.

Joulukuussa 2006 Lomarengas osti FinFunin mökkivälityksen. Ennen kauppaa Lomarenkaan verkostoon kuului 1200 mökkiä ja 50 maatilaa. FinFunilla oli 1200 kohdetta esimerkiksi Rukalla ja Vuokatissa.

Lomarengas osti Metsähallitukselta Villi Pohjolan tuotemerkin ja majoitusliiketoiminnan elokuussa 2012. Villi Pohjolan välitykseen kuului noin 100 Metsähallituksen eräkämppää ja noin 250 yksityisessä omistuksessa olevaa vuokramökkiä. Eräkämppien omistuksesta Metsähallitus ei luopunut.

Maaliskuussa 2014 Lomarengas osti kilpailijansa GoVuokatin lomahuoneistoihin liittyvän vuokravälitystoiminnan. Kaupan jälkeen Lomarenkaalla oli noin 200 kohdetta Vuokatissa. Keväällä Metsähallitukselta ostettiin Hailuodon Luotsihotelli, kesäkuussa Vaattungin Kämppäkartano Rovaniemeltä. Elokuussa Lomarengas perusti Unique Creation International Oy:n kanssa Villi Pohjola Oy:n. Yhtiö keskittyi luontomatkailupalveluihin ja sen toimitusjohtajana aloitti UCI:n toimitusjohtaja Sami Päivike. Hallituksen puheenjohtajana toimi Lomarenkaan toimitusjohtaja Olkkola.

Kesäkuussa 2018 Lomarengas osti Matkailupalvelu Karelia Expertin mökinvälitysliiketoiminnan. Kaupan myötä välitykseen saatiin noin 200 lomamökkiä. Elokuussa Lomarengas osti KRT-Yhtiöt Oy:n, joka tarjosi leviläisille mökinomistajille vuokravälitystä, huoltoa ja siivousta. Kaupan jälkeen Lomarenkaalla oli Levillä noin 270 kohdetta.

Alkuvuonna 2020 yhtiö osti Tuottohotelli Oy:n eli Hotel Ukkohallan vuokramökkien majoitusliiketoiminnan Ukkohallasta ja Paljakasta. koronapandemia nosti suomalaisten mökkivuokrausta ja Lomarengas teki kaikkien aikojen ennätysvuoden. Villi Pohjola alkoi vuokrata Nurmeksessa sijaitsevan Bomban karjalaiskylän huoneita. Villi Pohjola Oy toimi Suomessa, mutta myös Ruotsin, Norjan ja Venäjän Lapissa. Seuraavana vuonna Villi Pohjola alkoi toimia Tahkon matkailukeskuksessa. Se vuokrasi siellä moottorikelkkoja, sähköpyöriä ja lumikenkiä ja tarjosi myös ohjelmapalveluita.

Syksyllä 2022 Villi Pohjola vetäytyi Bomban toiminnasta ja samalla myös Järvi-Suomesta. Yhtiö aikoi keskittää toimintansa pohjoisen matkailuun. Strategiamuutoksen aiheutti Sami Päivikkeen äkillinen kuolema. Lokakuussa Lomarengas osti Pyhällä toimineen Pyhä Booking Oy -keskusvaraamon vuokramökkiliiketoiminnan. Kauppa koski noin sataa mökkiä. Samassa kuussa Eva Kohosesta tuli Lomarenkaan uusi toimitusjohtaja Olkkolan jälkeen.

Huhtikuussa 2023 perheyhtiö Saariselän keskusvaraamo myi vuokramökkiensä majoitusmyynnin Lomarenkaalle. Kauppaan kuului 250 vuokramökkiä ja huoneistoa. Seuraavan vuoden marraskuussa Vaattunkikönkään kämppäkartano myytiin matkailupalveluja tarjoavalle Safartica Oy:lle. Tammikuussa 2025 Hailuodon Luotsihotelli myytiin oululaiselle yrittäjäryhmälle.

Keväällä 2024 Kohonen kertoi, että mökkejä varataan yhä enemmän kuin ennen korona-aikaa. Kynnys oman mökin vuokraamiseen vieraille oli hänen mukaansa madaltunut, muun muassa siksi, että kustannusten noustua mökistä voi saada lisätuloja. Loppuvuonna Lomarengas osti Pirkanmaalla ja Satakunnassa toimineen Mökkiavain.fi-välityspalvelun.