| Long Time No Shit Studio-orkesteri Ummetus | ||
|---|---|---|
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | 1995 | |
| Studio | MTV-studiot | |
| Julkaistu | 1995 | |
| Formaatti | CD-levy (FGCD 4091) C-kasetti (FGK 4091) | |
| Tuottaja(t) | Tattarainen | |
| Tyylilaji | huumori, parodia, rock, pop, laulelma | |
| Kesto | 40.12 | |
| Levy-yhtiö | Flamingo Music | |
| Levymerkki | Flamingo | |
Long Time No Shit on studio-orkesteri Ummetuksen vuonna 1995 julkaistu studioalbumi. Albumin oli tarkoitus olla suomalaisten studiomuusikoiden sisäpiirin vitsi ja tehtiin parodiaksi suomalaiselle iskelmämusiikille ja se sisältää 22 kappaletta erilaisia kappaleita, jotka on tahallaan soitettu ”nuotin vierestä”. Flamingo Music julkaisi albumin CD-levynä ja C-kasettina. Julkaisu oli yksiä levy-yhtiön viimeisiä.
Monet studiomuusikot olivat työssään tottuneet soittamaan siten, että kaikki taustat onnistuvat hyvin. Muusikko Kassu Halosella oli satunnaisesti tapana varsinaisten ottojen välillä alkaa svengailemaan yhtyeen kanssa siten, että yksi lähtee soittamaan ”jotain älytöntä ja muut lähtevät vapaa-palokuntalaisen otteella mukaan”. Albumin idea syntyi rumpali Vesa Aaltosen mukaan studiomuusikoiden sisäisenä vitsinä siten, että kun äänittäjät jättivät tauolle lähtiessä nauhat pyörimään, studiomuusikot soittelivat studiossa ”ihan mitä vaan”. Kerran Haloselle tuli idea, että kannattaisiko näitä tarjota levytettäväksi Flamingo Musicin tuottaja Vexi Salmelle. Halosen mukaan Salmi alkoi nauraa sitä voimakkaammin mitä pidemmälle kappaleet etenivät ja loppujen lopulta Salmi tuli lopputulokseen, että näistä voisi jopa koota levyn. Kitaristi Juha Björnisen mukaan levy-yhtiö Flamingo oli tuolloin jo taloudellisissa vaikeuksissa, mutta se ei estänyt Salmea tuottamasta ja tekemästä näistä levyä.
Kappaleita valitessa työryhmälle iski vaikeuksia, koska vaihtoehtoja oli aivan liikaa. Albumille päätyi lopulta 22 kappaletta, jotka soitettiin hyvin persoonallisella otteella. Näitä olivat muun muassa ”Hindustan” (oik. Tsingis Khan), Arlandaa (Dirlanda), Buldoggi, turvokki, vuokko ja Minimoog (Anttilan keväthuumaus) sekä ”Uunolta palo mankka” (Paloma Blanca). Mukana on myös kappale, jossa Halonen soittaa kosketinsoittimilla ”maailman nopeimman” pianosoolon Ilmo Lounasheimon selostamana.
Muusikoille keksittiin virolaiset, slaavilaiset tai omituiset peitenimet. Kosketinsoittaja Halosen nimeksi tuli Dimitri Moskowits, kitaristi Björnisen Roudar von Distortnäs ja rumpali Aaltosen nimeksi Kalju Ots. Aaltosen mukaan levy on ainoa julkaistu äänite, jolla hän laulaa Halosen kanssa yhdessä. Mukaan otettiin myös basisti Harri Rantanen, joka sai peitenimen Rune Pattersson. Yhtyettä tukevat myös kitaristi Jarmo Nikku, basisti Jari Heino ja rumpali Anssi Nykänen. Tuottaja Vexi Salmen peitenimeksi tuli Tattarainen. Albumin kanteen oli tarkoitus laittaa koko yhtye vanhan kansakoulun ulkokäymälään eli huussiin, mutta sopivaa ei löydetty. Lopulta kanteen päätyi kuva koivumetsässä olevasta punaisesta huussista.
Kaikki sovitukset studio-orkesteri Ummetus.
Lähteet:
+
Lähteet:
Lähteet: