Avolouhos

Avolouhos on kaivos, josta louhinta tapahtuu maan pinnalla. Avolouhoksessa louhitaan malmia eli metalleja tai arvomineraaleja, mutta myös sivukiviä. Sivukiveä joudutaan yleensä louhimaan enemmän kuin malmia. Sivukivilouhinnan määrän määrää kaivossuunnittelu: mitä syvemmältä malmia aiotaan hakea, sen isommaksi kasvaa sivukiven louhintamäärä. Avolouhoksen maksimisyvyyden määrää toiminnan kannattavuus: tietyn rajan jälkeen on edullisempaa louhia malmi maanalaisesti kuin avolouhintana.

Myös hiiltä on louhittu avolouhoksissa.

Avolouhoksia

• Chilen Atacamassa sijaitseva Chuquicamatan kuparikaivos on maailman suurin avolouhos.^lähde?
• Bingham Canyon, Salt Lake Cityssä, Utahissa Yhdysvalloissa sijaitseva louhos on maailman syvin avolouhos, joka on toiminut jo vuodesta 1906
• Kostamuksen avolouhos
• Mätäsvaaran avolouhoksessa Lieksassa on nykyisin muun muassa Lieksan Vaskiviikkojen konserttipaikka
• Elijärven kaivos on esimerkki avolouhoksesta, jonka toiminta on siirtynyt täysin maanalaiseksi. Vastaava siirtymä on tapahtunut useimmilla Suomen maanalaisilla kaivoksilla: toiminta on yleensä alkanut avolouhoksena.^lähde?
• Siilinjärven kaivos on louhintamäärältään Suomen suurin kaivos. Se tuottaa raaka-ainetta lannoiteteollisuuden tarpeisiin.
• Lahnaslammen kaivos Sotkamossa tuottaa talkkia paperi-, maali- ja muoviteollisuuden tarpeisiin.
• Juuan Nuutajärven vuolukivikaivokset ovat avolouhoksia. Ainakin yksi louhoksista on jo hylätty ja täyttynyt osaksi vedellä.
• Paraisilla brittiläisen SigmaRocin (2021-) omistama Nordkalk louhii kalkkikiveä.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Avolouhos Wikimedia Commonsissa

Lähteet