Ravintoetu on järjestely, jossa työnantaja tarjoaa palkansaajalle aterian vastikkeetta tai alennuksella.
Ravintoetuna saadun aterian maksamiseen on käytetty mm. lounasseteliä.
Suomen verotuksessa ravintoedulla tarkoitetaan luontoisetua, jossa työnantaja tarjoaa työntekijälle aterian sen normaalia hintaa alempaan hintaan tai ilmaiseksi. Ateriana pidetään lounasta, päivällistä ja illallista.
Ravintoedun voi tarjota työpaikkaruokalassa, sopimusruokailuna yleisessä käytössä olevassa ravintolassa tai maksuvälineellä, jonka käyttö on rajoitettu ennakolta. Tällaisia maksuvälineitä ovat ruokalulipukkeet, maksukortit ja digitaaliset maksuvälineet. Työnantaja voi myös tehdä ravintolan kanssa sopimuksen, jonka mukaan työnantaja tukee työntekijän ateriaa tietyllä summalla.
Vuonna 2026 veroedullisen (työnantajan maksaman) ravintoedun arvon piti olla 8,80–14,00 euroa/ateria. Tällöin sen verotusarvoksi laskettiin vain 75 % sen arvosta, kuitenkin vähintään 8,80 euroa. Tätä isompi tai pienempi ravintoetu ei saa verottajalta tukea. Ravintoetu voi olla muutakin kuin lounasseteli. 14,00 euron ravintoetua verotetaan kuin 10,50 euron palkkaa, joten veroton etu työntekijälle on 3,5 euroa. Tämä kannustaa ottamaan osan palkasta ravintoetuna.
Ravintoedun idea kiteytyy työnantajan ja työntekijän saamiin verohyötyihin. Työnantaja voi vähentää verotuksessaan lounassetelin (tai muun vastaavan järjestelyn) koko nimellisarvon. Palkansaaja voi puolestaan saada edun kahdella tavalla: lounasvähennyksenä tai luontoisetuna. Lounasvähennyksessä työntekijän palkasta vähennetään 75 prosenttia lounassetelien arvosta. Luontoisetu tarkoittaa puolestaan sitä, että työntekijä saa lounassetelit palkkansa päälle ja maksaa tuloverot edun verotusarvosta, joka on 75 prosenttia lounasedun arvosta.
Ravintoetu tarjotaan nykyään luottokortin tapaisilla prepaid-maksukorteilla, jonka taustalla olevalle tilille työnantaja siirtää rahaa. Tiliä veloitetaan oston yhteydessä ostoksen todellisen summan mukaisesti. Tekniikaltaan kortit ovat sirukortteja.lähde? Maksukorttien lisäksi palveluntarjoajat tarjoavat nykyään mobiilisovelluksia, joilla ravintoetua voi käyttää sitä hyväksyvissä ravintoloissa.lähde?
Ravintoetujärjestelmiä Suomessa tarjoavat ainakin
Tiettyä maksuvälinettä voi käyttää ravintoedun maksamiseen vain sellaisissa ravintoloissa, jotka hyväksyvät sen. Maksaminen on mahdollista myös joissain ruokakaupoissa. Ruokakaupasta haettaviksi noutoaterioiksi käyvät Verohallinnon päätöksen mukaan:
Vuonna 2025 Verohallinto tiukensi määritelmää ja tarkensi, että ravintoedulla ei voi maksaa noutoateriaan kuulumattomia tuotteita kuten jälkiruokia, hedelmiä, välipala- tai paistopistetuotteita taikka juomia eikä kylmähyllyissä tarjolla olevia elintarvikkeita kuten teollisesti valmistettuja valmisaterioita ja muita einestuotteita. Lounassetelistä ei saa vaihtorahaa eikä sitä vaihdeta rahaksi.
Järjestelystä muodostuu työnantajalle kuluja sekä edun järjestämisessä että palveluntarjoajan ottamista maksuista. Esimerkiksi Edenredillä maksu on 2,95 % ladatun saldon osuudesta. Lisäksi lisäkuluja muodostuu ravintolalle järjestelmän käyttämisestä. Edenred veloittaa 3,69 % ja Epassi veloittaa ravintolalta 3,5 % lounaan hinnasta, joka 14 euron lounaalla tarkoittaa 0,49–0,5166 euron kuluja. Lisäksi ravintola maksaa palvelusta kuukausimaksua. 14 euron lounaan hinnaksi muodostuu siis noin 14,9 euroa eli ravintoetujärjestelmä tuottaa noin 6,43 %:n lisäkulut.
Lounassetelin liikeidean kehitti brittiläinen John Hack vuonna 1954. Sveitsissä setelit otettiin käyttöön 1961. Ranskassa lounassetelistä tuli virallisesti hyväksytty luontoisetu vuonna 1967.
Suomessa ravintoetu otettiin käyttöön vuonna 1974 lounassetelin muodossa, kun ravintolaelinkeino ja Luottokunta perustivat Lounasseteli Oy:n. Vuonna 1975 verotettava osuus oli 27,8%. Tavoitteena oli, että työntekijät voisivat syödä monipuolisesti ja terveellisesti ravintoloissa sen sijaan, että he söisivät omia eväitä työpaikalla.
Sittemmin 2000‑luvulla digitaaliset maksuvälineet ovat pitkälti korvanneet fyysiset setelit.
Vuoden 2015 tutkimuksen mukaan valtion veromenetykset ravintoedun vuoksi olivat vuosittain 17 miljoonaa euroa. Etu kasvatti verotuloja noin 12 miljoonaa euroa ja vähensi työttömyyskustannuksia yli 13 miljoonaa euroa eli toi valtiolle 25 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan ravintoetu toi valtiolle tuottoa noin 8 miljoonaa euroa.
Helsingin Sanomien HS Visio-liite haastatteli taloustieteilijöitä asiasta vuonna 2025. Lähes kaikkien taloustieteilijöiden mielestä ihmisten olisi parempi, että lounasetujärjestelmää ei olisi. Valtio ei enää päättäisi lounaan hintaa. Tällöin kilpailu voisi lisääntyä ja hinnat laskea. Etujärjestelmä tuottaa välikäsiä ja transaktiokustannuksia. Lounassetelimarkkinat näyttävät keskittyneen harvoihin käsiin, mikä tuottanee näille markkinavoimaa. Artikkelin mukaan tehokas vaihtoehto, jolla tuettaisiin ravintolaliiketoimintaa, olisi ravintoloiden arvonlisäverokannan alennus.
Ravintola-alan mukaan on epätodennäköistä, että lounaiden hinta alenisi, jos lounasetu poistettaisiin. Joustovara aterioiden hinnoittelussa on pieni.