Lydda

Lydda / Diospolis
Λύδδα / Διόσπολις
Sijainti
	; Lydda / Diospolis
Koordinaatit	31°57′29″N, 34°53′32″E
Valtio	Israel
Paikkakunta	Lod, Keski-Israel
Historia
Tyyppi	kaupunki
Kulttuuri	rautakausi; antiikki
Valtakunta	mm.:; Israelin kuningaskunta; Persia; hellenistiset valtakunnat; makkabealaisten valtakunta; Rooman valtakunta; Bysantin valtakunta
Alue	Palestiina
Provinssi	Judaea (n. 6/44–135); Syria Palaestina (n. 135–395/409); Palaestina prima (n. 395/409–)
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Lydda (m.kreik. Λύδδα, hepr. ‏לוד‎, Lod), myöhemmin Diospolis (m.kreik. Διόσπολις), oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella. Se on kehittynyt nykyiseksi Lodin kaupungiksi ja sijaitsi samalla paikalla.

Maantiede

Lyddan kaupunki sijaitsi suurella Saaronin tasangolla eli Sharonin tasangolla; nimet mainitaan yhdessä Apostolien teoissa. Kaupunki kuului Benjaminin heimon alueeseen. Rannikon suunnassa Lyddasta länteen sijaitsivat Ioppe (lat. Joppa), Iamneia (Jamnia) ja Iamneia paralios (Jamnia maritima). Lyddasta pohjoiseen sijaitsi Antipatris ja itäkaakkoon Emmaus Nikopolis ja Jerusalem.

Historia

Varhaishistoria

Vanhan testamentin mukaan Lyddan rakensi Benjaminin jälkeläinen Semed. Raamatunsuomennoksessa käytetään kaupungista sen hepreankielistä nimeä Lod (vanhassa suomennoksessa Lood). Osa kaupungin asukkaista vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan, ja osa palasi myöhemmin takaisin.

Hellenistinen ja roomalainen kausi

Noin 100-luvun eaa. puolivälissä seleukidit luovuttivat kaupungin makkabealaisille, jotka hallitsivat sitä siihen saakka, kunnes Pompeius Suuri valtasi alueen Roomalle. Julius Caesar antoi vuonna 48 eaa. Lyddan juutalaisille, mutta Cassius möi sen asukkaat orjiksi vuonna 44 eaa. Kaksi vuotta myöhemmin Antonius vapautti heidät.

Roomalaisella kaudella kaupungin viralliseksi nimeksi tuli Diospolis eli ”Zeuksen kaupunki”, mutta kansan keskuudessa säilyi nimi Lod tai kreikkalaisittain Lydda. Uudessa testamentissa kaupungista käytetään Lyddan nimeä. Kaupungissa oli kristittyjä jo varhain, ja se mainitaan, kun apostoli Pietari, tultuaan heitä tapaamaan, paransi siellä halvaantuneen Aineaan.

Ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Lydda koki sisällissotia sekä juutalaisten kapinan Roomaa vastaan. Roomalainen prokonsuli Cestius Gallus valtasi ja tuhosi kaupungin matkallaan Jerusalemiin noin vuonna 65 jaa.

Hieronymus mainitsee kaupungin nimenmuutoksen Lyddasta nimelle Diospolis (”Lyddan versam in Diospolin”), ja sekä hän että Eusebios teoksessaan Onomastikon pitävät sitä tärkeänä maantieteellisenä rajapisteenä teoksessaan.

Myöhäisantiikista keskiajalle

Kaupunki oli piispanistuin varhaisista ajoista lähtien. Varhaisin tunnettu piispa oli Aëtios, Areioksen ystävä; Lyddan piispan arvo on siitä lähtien ollut olemassa Jerusalemin patriarkaatissa. Piispanistuimen metropolis oli Caesarea. Vuonna 415 Lyddassa pidettiin Palestiinan piispojen Diospoliin kirkolliskokous, jossa harhaoppiseksi syytetty Pelagius onnistui vääristelyin saamaan itsensä vapautetuksi harhaoppisyytöksistä, vaikka samalla tuomittiin hänen harhaoppejaan.

Lyddaa on kutsuttu myös nimellä Georgiopolis marttyyri Pyhän Georgioksen eli Yrjön kunniaksi; hänen sanotaan olleen kaupungin oma poika. Pyhiinvaeltaja Theodosius mainitsee ensimmäisenä noin vuonna 530 marttyyrin haudan. Tämän haudan päälle rakennettiin loistelias kirkko, jonka ristiritarit myöhemmin rakensivat uudelleen.

Kun ristiretkeläiset saapuivat vuonna 1099, Lyddasta tuli latinalainen piispanistuin. Nykyisin Lydda (Lyddensis) on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin. Nykyinen Lod kantaa edelleen kaupungin vanhaa heprealaista nimeä.

Lähteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Smith, William: ”Diospolis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ Lydda/Diospolis/Georgioupolis Pleiades. Viitattu 1.9.2025. (englanniksi)
↑ Lydda/Diospolis (Palestine) 30 Lod - Λύδδα ToposText. Viitattu 1.9.2025. (englanniksi)
1 2 ”70 F2 Lydda/Diospolis/Georgioupolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ Ap.t. 9:35.
↑ 1. Aik. 8:12.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Lydda Catholic Encyclopedia. Catholic Answers. Viitattu 1.9.2025.
↑ Esra 2:33; Neh. 7:37; Neh. 11:35.
↑ 1. Makk. 11:34, 57; Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 14.10.6.
↑ Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 1.11–12; Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 14.12.2–5.
↑ Ap.t. 9:32–35.
↑ Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 2.19.1.
↑ Hieronymus: Epitaphium Paulae.
↑ Eusebios: Onomastikon.
1 2 Lydda Catholic Hierarchy. Viitattu 1.9.2025. (englanniksi)

[Smith-1] 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Smith, William: ”Diospolis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[Pleiades-2] Lydda/Diospolis/Georgioupolis Pleiades. Viitattu 1.9.2025. (englanniksi)

[TT-3] Lydda/Diospolis (Palestine) 30 Lod - Λύδδα ToposText. Viitattu 1.9.2025. (englanniksi)

[Barrington-4] 1 2 ”70 F2 Lydda/Diospolis/Georgioupolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[5] Ap.t. 9:35.

[6] 1. Aik. 8:12.

[CE-7] 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Lydda Catholic Encyclopedia. Catholic Answers. Viitattu 1.9.2025.

[8] Esra 2:33; Neh. 7:37; Neh. 11:35.

[9] 1. Makk. 11:34, 57; Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 14.10.6.

[10] Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 1.11–12; Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 14.12.2–5.

[11] Ap.t. 9:32–35.

[12] Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 2.19.1.

[13] Hieronymus: Epitaphium Paulae.

[14] Eusebios: Onomastikon.

[CH-15] 1 2 Lydda Catholic Hierarchy. Viitattu 1.9.2025. (englanniksi)