Lykopeeni

Lykopeeni
Tunnisteet
IUPAC-nimi (6E,8E,10E,12E,14E,16E,18E,20E,22E,24E,26E)-2,6,10,14,19,23,27,31-oktametyylidotriakonta-2,6,8,10,12,14,16,18,20,22,24,26,30-tridekaeeni
CAS-numero 502-65-8
PubChem CID 446925
SMILES CC(=CCCC(=CC=CC(=CC=CC(=CC=CC=C(C)
C=CC=C(C)C=CC=C(C)CCC=C(C)C)C)C)C)C
Ominaisuudet
Molekyylikaava C40H56
Moolimassa 536,87 g/mol
Sulamispiste 172–173 °C

Lykopeeni on kasveissa ja kasviksissa esiintyvä karotenoideihin kuuluva punainen väriaine. Se kuuluu rakenteeltaan hiilivetykarotenoideihin.

Lykopeenin kemiallinen kaava on C40H56, moolimassa 536,87 g/mol, sulamispiste 172–173 °C ja CAS-numero 502-65-8.

Lykopeenia käytetään elintarvikkeiden väriaineena E-koodilla E 160d. Sitä voidaan valmistaa keinotekoisesti tai uuttamalla tomaatteja.

Saanti ja imeytyminen

Eurooppalaisten keskimääräinen lykopeenin päiväsaanti oli 2010-luvulla noin 6 mg ja Yhdysvalloissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä noin 8,5 mg miehillä ja noin 8 mg naisilla. Yli 80 prosenttia länsimaiden asukkaiden lykopeeninsaannista on peräisin tomaattia sisältävistä tuotteista kuten ketsupista, tomaattimehusta sekä spagetti- ja pizzakastikkeista.

Lykopeenia esiintyy tomaatin lisäksi myös vesimelonissa, verigreipissä, ruusunmarjassa ja aprikoosissa.

Ruoan runsasrasvaisuus moninkertaistaa lykopeenin imeytymisen. Jos esimerkiksi tomaattikastike sisältää 20 prosenttia rasvaa, yli 80 prosenttia kastikkeen sisältämästä lykopeenista imeytyy ruoansulatuskanavaan. Rasvattomasta tomaattikastikkeesta imeytyy vain noin 28 prosenttia.

Myös kasviksen hienontaminen ja kypsentäminen lisäävät lykopeenin imeytymistä. Tomaattiketsuppi ja tomaattimehu ovat siksi tuoretta tomaattia parempia lykopeenin lähteitä.

Terveysvaikutukset

Vuonna 2021 julkaistun väestöseurantatutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen väestön keskimääräinen lykopeenin saanti olisi sopivalla tasolla. Sillä väestöviidenneksellä, jolla oli toiseksi suurin lykopeenin saanti (mediaani n. 7 mg/vrk), havaittiin olevan 12 prosenttia pienempi kuolleisuus kuin vähiten lykopeenia saavilla (Md. 2 mg/vrk). Kyseinen määrä lykopeenia löytyy keskimäärin 274 grammasta tomaattia. Kypsentämättömän tomaatin kohdalla saatiin kuitenkin tulos, jonka mukaan niillä, jotka nauttivat vähiten (Md. 1,6 g/vrk) ja eniten tomaattia (Md. 50 g/vrk) oli suurin kuolleisuus. Pienin kuolleisuus taas oli sillä väestöviidenneksellä, joka nautti vain 24 grammaa kypsentämätöntä tomaattia päivässä. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin Yhdysvalloissa ja osanottajien määrä oli noin 155 000.

Suurin osa lykopeenin terveysvaikutuksia käsittelevistä interventiotutkimuksista on tehty eläimillä, mutta ihmisilläkin on tehty jonkin verran tutkimuksia. Näitä tutkimuksia näyttäisi yhdistävän se, että osanottajien määrä on ollut pieni ja että käytetyt päiväannokset ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Esimerkiksi vuonna 2007 julkaistussa 32 diabetestä sairastavan osanottajan interventiotutkimuksessa havaittiin, että 200 gramman annos tomaattia päivässä muutti osanottajien veren ApoA1-ApoB-suhdetta sydänsairauksien riskiä vähentävällä tavalla. Vuonna 2012 julkaistussa 29 osanottajan tutkimuksessa havaittiin puolestaan, että 27 milligrammaa lykopeenia päivässä vähensi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä aiheuttavan hapettuneen LDL-kolesterolin (LDLox) määrää veressä. Myös triglyseridien määrä laski. Tutkimuksessa käytetty päiväannos oli kuitenkin niin suuri, että se vastasi yli kiloa tuoreita tomaatteja.

Lähteet

  1. ↑ E160d - Lykopeeni ruokavirasto.fi. Viitattu 20.9.2023.
  2. 1 2 3 Lycopene in the Prevention of Cardiovascular Diseases. 2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8880080/
  3. ↑ Tomaattia lykopeenin tähden Hyvä Terveys. 23.6.2014. Viitattu 10.4.2025.
  4. ↑ The potential role of lycopene for human health. J Am Coll Nutr 1997;16:109–126
  5. ↑ Lycopene: chemistry. biology, and implications for human health and disease. Nutr Rev 1998;56:35–51
  6. ↑ Association of lycopene and dietary intake of fruits, berries and vegetables with atherosclerosis and cardiovascular diseases. epidemiological evidence. Doctoral dissertation. Kuopio University Printing office. Kuopio 2003
  7. ↑ Xin Xu, Shiqi Li, Yi Zhu: Dietary Intake of Tomato and Lycopene and Risk of All-Cause and Cause-Specific Mortality: Results From a Prospective Study. TAULUKKO 2. Frontiers in Nutrition, 5.7.2021, 8. vsk. doi:10.3389/fnut.2021.684859 ISSN 2296-861X Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  8. 1 2 Mercy Omoye Shafe, Nontobeko Myllet Gumede, Trevor Tapiwa Nyakudya, Eliton Chivandi: Lycopene: A Potent Antioxidant with Multiple Health Benefits. Journal of Nutrition and Metabolism, 2024, 2024. vsk, s. 6252426. PubMed:38883868 doi:10.1155/2024/6252426 ISSN 2090-0724 Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Mehedy Hasan Abir, A. G. M. Sofi Uddin Mahamud, Sadia Haque Tonny, Mithila Saha Anu, K. H. Sabbir Hossain, Ismam Ahmed Protic, Md Shihab Uddine Khan, Artho Baroi, Akhi Moni, Md Jamal Uddin: Pharmacological potentials of lycopene against aging and aging-related disorders: A review. Food Science & Nutrition, 2023-10, 11. vsk, nro 10, s. 5701–5735. PubMed:37823149 doi:10.1002/fsn3.3523 ISSN 2048-7177 Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla