Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Maisteri (lat.magister, magistra, 'suurempi', 'ohjaaja', 'opastaja'; lyhenne maist.) on tavallisin ylemmän korkeakoulututkinnon nimike Suomen yliopistoissa. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Maisterintutkintoon sisältyy pro gradu -tutkielma, jota voidaan nimittää myös maisterintutkielmaksi. Maisterin tutkintoa edeltää pakollinen kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä. Myös ammattikorkeakoulun tutkinnolla voi edetä suoraan maisteriopintoihin erillisen haun kautta.
Kansainvälisesti tunnettuja maisterin tutkinnon nimityksiä ovat mm. M.Sc. (Master of Science) ja M.A. (Master of Arts).
Poikkeuksellisesti ylemmän korkeakoulututkinnon nimi on
Yhteiskuntatieteellisten ja humanististen tieteiden tutkinnonuudistustoimikunnan (YHTT) asettamien suuntalinjojen mukaan 1970-luvulla yhtenäistettiin kaikkien nykyisten maisterintutkintojen nimike kandidaatiksi ja useimmat alemmat korkeakoulututkinnot poistettiin. Hieman alasta riippuen vuosien 1972–1994 välisenä aikana maisteri oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille kandidaateille anomuksesta myönnetty arvonimi. Selkeimmin tämä näkyy humanistisella ja luonnontieteellisellä alalla, jossa alempana tutkintona on humanististen tieteiden tai luonnontieteiden kandidaatti (HuK, LuK) ja ylemmän tutkinnon nimike on vaihdellut filosofian kandidaatista maisteriin. Filosofian ja oikeustieteen kandidaatintutkinnot ovat siis aina olleet ylempiä korkeakoulututkintoja.
Suomalaiset maisterin tutkinnot
Suomessa on mahdollista suorittaa seuraavat maisterin tutkinnot:
Filosofian maisteri (FM), joka on humanistisen ja luonnontieteellisen alan tutkintonimike. Tutkinto on mahdollista suorittaa Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Huomionarvoinen seikka on, että filosofian maisterit eivät yleensä ole opiskelleet lainkaan filosofiaa, ja suuri osa filosofian pääaineopiskelijoista valmistuu yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteen maisteriksi. Filosofian maisterin oppiarvo juontaa juurensa Turun akatemianfilosofisesta tiedekunnasta. Tästä ovat myöhemmin eriytyneet matemaattis-luonnontieteellinen, humanistinen, käyttäytymistieteellinen, farmaseuttinen ja biotieteellinen tiedekunta. Tämän historiallisen syyn vuoksi näistä tiedekunnista valmistuu filosofian maistereita.
Kasvatustieteen maisteri (KM) (Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi).
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM) (Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot). Tutkinnon suorittaneet voivat käyttää koulutusalastaan riippuen joko agronomin tai metsänhoitajan arvonimeä.
Riemumaisteriksi voidaan kutsua maisteria, jonka valmistumisesta ja promootiosta on kulunut aikaa 50 vuotta ja joka osallistuu promootioon uudelleen. Vasta promootion jälkeen henkilö on riemumaisteri. Osallistumisvaiheessa hän on riemumaisteripromovendi.
