Moving Picture Experts Group (lyhyesti MPEG) on ISO:n ja IEC:n vuonna 1988 muodostama työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja standardisoida nykyaikaisia videonpakkaustapoja. MPEG-määrittelytyön tuloksia käytetään mm. tietokoneissa, DVD-soittimissa, digi-tv:ssä ja joissakin matkapuhelimissa.
ISO perusti MPEG-ryhmän vuonna 1988 Hiroshi Yasudan (NTT) ja Leonardo Chiariglionen (CSELT) aloitteesta. Tavoitteena oli kehittää standardi video- ja audiosignaalien koodaukseen. MPEG-ryhmä on kasvanut noin 350 eri teollisuuden ja yliopiston muodostaman jäsenen ryhmäksi.
MPEG jakautuu viiteen eri standardiin, jotka ovat MPEG-1, MPEG-2, MPEG-4, MPEG-7 ja MPEG-21. MPEG-standardi määrittelee joukon datavirtoja, joita kaikki yhteensopivat dekooderit osaavat käsitellä — purkaa alkuperäiseen, pakkaamattomaan muotoon. Standardi ei ota kantaa siihen miten datavirta tehdään. MPEG-standardit koostuvat useista eri osista, joita ovat järjestelmä, video, audio, testaus ja toteutus. Järjestelmäosa määrittelee datavirtojen syntaksin ja semantiikan sekä synkronoinnin. Video-osa määrittelee videon pakkausmenetelmän ja audio-osa äänen pakkausmenetelmän. Poikkeuksena tähän ovat MPEG-7 ja MPEG-21 -standardit.
MPEG on standardoinut seuraavat pakkausmuodot:
MPEG-purku käyttää käänteistä diskreettiä kosinimuunnosta (IDCT).