Maapiispa (saks. Landesbischof, kun kyse on miespuolisesta viranhaltijasta, ja Landesbischöfin, kun naispuolisesta) on hengellisen johtajan nimitys joissakin saksalaisissa evankelisissa maakirkoissa. Termi juontaa juurensa uskonpuhdistukseen, jolloin joidenkin reformaation läpikäyneiden alueiden maalliset hallitsijat omaksuivat itselleen piispan roolin hallitsemillaan alueilla. Maallisten maapiispojen toimi lakkasi ensimmäisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1918, mistä lähtien maapiispan toimea ovat hoitaneet teologit.