| Makua | |
|---|---|
| Oma nimi | Emakhuwa |
| Muu nimi | Macua, makhuwa |
| Tiedot | |
| Alue |  Mosambik |
| Puhujia | n. 4 milj. |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | arabialainen latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | Bantukielet Eteläiset bantukielet |
| ISO 639-3 | vmw |
Makuan kieli (omakielinen nimi: Emakhuwa; tunnetaan myös nimillä macua ja makhuwa) on bantukielten eteläiseen ryhmään kuuluva kieli. Sen ei katsota olevan uhanlainen. Makuan läheisin sukulaiskieli on lomwe.
1900-luvun alussa kielellä oli arviolta kuusi miljoonaa puhujaa. Nykyään makualla arvioidaan olevan noin neljä miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä Mosambikin puhutuimman alkuperäiskielen.
Kieltä voidaan kirjoittaa joko latinalaisella tai arabialaisella kirjoitusjärjestelmällä. Raamattu on käännetty kokonaisuudessaan makuaksi ensimmäisen kerran vuonna 1982.
| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | |||
| Klusiili | Norm. | p | t | c | k | |
| Asp. | pʰ | tʰ | kʰ | |||
| Affrikaatta | Norm. | t͡ʃ | d͡ʒ | ||||
| Asp. | t͡ʃʰ ~ tʲ | |||||
| Frikatiivi | f | v | s | ʃ | h | ||
| Lateraali | l | |||||
| Tremulantti | ɾ ~ r | |||||
| Approksimantti | w | |||||
Lähde:
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä pitkinä että lyhyinä.
Lähde:
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| mosa | pili | tharu | sheshe | thanu | thanu na mosa | thanu na pili | thanu na tharu | thanu na sheshe | mulokó |
Lähde: