Maninkan kieli

Manding-kielten puhuma-alue.

Maninka (myös malinke, maninkakan) on eräistä mandelaisten kielten manding-ryhmään kuuluvista kielimuodoista käytetty nimitys. Manding-kielet muodostavat murrejatkumon, jossa ”kieliksi” kutsutaan yleensä sellaisia kielimuotoja, joita varten on olemassa kirjakieli. Tällaisia kieliä ovat muun muassa Gambian, Senegalin ja Guinea-Bissaun mandinka ja Malin pääkieli bambara. Kielten rajojen määrittely on vaikeaa siirtymämurteiden takia.

Kielimuodot

Maninkaksi kutsutaan seuraavia kielimuotoja:

Muut maninkaksi kutsutut kielimuodot kuuluvat bambaran ja djulan tavoin manding-kielten seitsenvokaaliseen itäryhmään:

Kirjakieli

N’ko-kirjoitusta kännykässä.

Ennen siirtomaa-aikaa maninkaa kirjoitettiin Guineassa arabialaisin kirjaimin. Maan itsenäistyttyä otettiin käyttöön latinalainen kirjaimisto, jonka vuoden 1984 jälkeen on pääosin korvannut n’ko-kirjaimisto.

Maninkalla on Malissa kansalliskielen status, mutta sillä ei ole kirjoitettua muotoa eikä sitä käytetä kouluopetuksessa. 2000-luvun alussa n’ko levisi Maliin myös bambaran puhujien keskuuteen. N’kon kannattajat pitävät manding- ja eräitä muihinkin mandelaisryhmiin kuuluvia kielimuotoja saman kielen murteina. Todellisuudessa ”n’ko-kielen” normit perustuvat guineanmaninkaan, johon on toisinaan lisätty muiden kielten piirteitä sekä paljon uudissanoja.