Margitin silta yhdistää Margitinsaaren eteläkärjen mantereeseen.
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Pinta-ala |
0,965 km² |
Margitinsaari (unk. Margit-sziget) on Tonavan saari Budapestin XIII osa-alueella. Se on saanut nimensä Béla IV:n tyttären Margaretan mukaan. Saarella on paljon puistoja, ja se onkin suosittu virkistäytymisalue.
Margitinsaari tunnettiin keskiajalla nimellä Jänissaari. Saari on saanut nimensä Unkarin kuninkaan Béla IV:n tyttären Margaretan (unk. Margit) mukaan. Béla oli vannonut, että antaisi tyttärensä Jumalalle, jos Unkari pelastuisi maahan hyökänneiltä mongoleilta ja hän pystyisi jälleenrakentamaan Unkarin uudestaan. Mongolit perääntyivätkin yllättäen, ja Béla lähetti tyttärensä luostariin. Margit kuoli saarella 29-vuotiaana.
Nunnat asuivat saarella lähes 300 vuotta, mutta he pakenivat 1541 Pozsonyiin (nykyinen Bratislava), kun osmanit uhkasivat Unkaria. Osmanit tuhosivat luostarin ja saarella olleen Mikaelinkirkon valloittaessaan Budapestin alueen. Rauniot löydettiin 1838 tulvan jälkeen, ja 20 vuotta myöhemmin pyhimykseksi julistetun Margitin hauta kaivettiin esiin. Saari pysyi dominikaanien omistuksessa, kunnes keisari Joosef II hajotti ne sääntökunnat, jotka eivät ylläpitäneet kouluja tai sairaaloita, ja saari siirtyi valtion opetus- ja uskontoasioita hallinnoivalle säätiölle.
Margitinsaari pysyi pitkään kehittymättömänä, mutta 1800-luvulla sitä alkoivat rakentaa Habsburg-hallitsijasuvun arkkiherttuat. Unkarin palatiini Joosef hankki vuonna 1799 koko saaren omistukseensa, rakennutti sinne huvilan ja alkoi kehittää sen puistoympäristöä. Joosefin kuoleman ja Unkarin vallankumouksen taistelujen (1848–1849) jälkeen saari pääsi villiintymään. Vuonna 1867 sen hankki omistukseensa arkkiherttua Joseph Karl, joka ryhtyi kehittämään siitä eurooppalaisen mittapuun mukaista herrasväen kylpyläkohdetta. Saarelle nousi muun muassa arkkitehti Miklós Yblin suunnittelemia rakennuksia, hotelleja ja suuri kylpylä, ja siellä kulki hevosen vetämä raitiovaunu. Saari kehittyi hiljalleen puistokaupunginosaksi, jonne pääsi Budasta ja Pestistä siipirataslaivalla. Saarelle pääsystä tosin perittiin maksu, jotta köyhä kansa pysyisi poissa.
Margitin silta rakennettiin 1872–1876, mutta sillalta ei ollut aluksi yhteyttä Margitinsaareen, joka oli kauempana sillasta kuin nykyään. Tonavan sääntelyn yhteydessä 1800-luvun lopulla Margitinsaarta laajennettiin ja se yhdistettiin sen eteläpuolella olleeseen pienempään Festő-saareen, jonka arkkiherttua Josef Karl sai ostetuksi vuonna 1899. Näin päästiin rakentamaan saarelta yhdyssilta Margitin sillalle vuosina 1899–1900.
Vuonna 1908 Budapestin kaupunki osti Margitinsaaren arkkiherttua Joseph Karlin pojalta Joseph Augustilta, ja se avattiin yleisön käytössä olevaksi puistoksi. Siitä kehittyi terveyshoitojen keskus, kun saaren kuumia lähteitä alettiin hyödyntää kylpylöissä. Toinen maailmansota vaikutti myös saaren elämään, ja puissa on nähtävissä sota-aikaisia vaurioita. Saari on edelleen suosittu virkistäytymisalue, jonne budapestilaiset tulevat viettämään vapaa-aikaa. Saarella on yksityisautoilu kielletty, ja vain bussit saavat liikkua siellä.

Margitinsaaren vanhin rakennus on 1100-luvulta olevan Mikaelinkirkon rauniot. Premonstratenssimunkit rakensivat kirkon 1100-luvulla, ja sen raunioista on löydetty vieläkin vanhemman kappelin perustukset. Osmanit hävittivät kirkon, mutta se rakennettiin uudelleen 1930-luvulla. Kirkon tornissa on Unkarin vanhin kirkonkello. Ilmeisesti munkit onnistuivat piilottamaan sen osmaneilta, ja se löytyi 1914, kun sen päällä kasvanut puu kaatui myrskyssä. Hyvin vanhoja ovat myös 1200-luvulla rakennetun dominikaaniluostarin ja -kirkon jäännökset.
Saaren keskivaiheella on vuonna 1911 rakennettu, suojeltu vesitorni. Torni on 57 metriä korkea, ja sitä käytetään nykyään näyttelytilana. Tornin juurella on 3 500 -paikkainen kesäteatteri, jossa järjestetään oopperaesityksiä kesäisin. Saaren pohjoiskärjessä lähellä japanilaista puutarhaa on transilvanialaisen Péter Bodorin suunnittelema musiikkikaivo. Bodor rakensi alkuperäisen kaivon Târgu Mureșiin 1820. Margitinsaaren kaivo on kopio siitä ja rakennettu 1936.
Saaren eteläosassa on olympiavoittajan ja uimarin Alfréd Hajósin suunnittelema Hajósin uimahalli, ja sen keskivaiheilla on suosittu Palatinuksen uimala. Saaren pohjoisosassa on kaksi hotellia. Miklós Ybl suunnitteli vuonna 1872 Hotelli Danubius Grandin, joka oli pitkään Budapestin hienoin hotelli. Se modernisoitiin toisen maailmansodan jälkeen. Sen vieressä on 1970-luvulla rakennettu Thermal. Kummassakin hotellissa on mahdollisuus kylpeä kuumissa lähteissä.